Raumalaislähtöinen Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen: ”Raumalla on samanlaista gallialaiskylän henkeä”
Marko Leppänen
Kun Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen vierailee Raumalla, hän soluttautuu usein torin Pystökaffelle kansalaisten pariin.
Parviaisen havainnon mukaan Raumassa ja Hämeenlinnassa on kokoerosta huolimatta paljon yhtäläisyyksiä. Väestörekisterikeskuksen viime vuoden joulukuussa julkaiseman tilaston mukaan Hämeenlinnassa on asukkaita 68 303, kun Rauman vastaava luku on 38 837.
– Molemmissa on samanlaista gallialaiskylän henkeä. Asiat sanotaan suoraan niin kuin ne ovat ja epäkohdat tuodaan esille. Pidän siitä tavasta, Parviainen naurahtaa.
Mitä tekisit, jos saisit olla päivän Rauman vierailevana kaupunginjohtajana?
– Keskustelisin paikallisten yrittäjien kanssa matkailun mahdollisuuksista sesonkien ulkopuolella. Koulu- ja sivistyspalvelut kiinnostaisivat. Illalla menisimme vaikka Lukon tai Pallo-Iirojen peliin.
Rauma on Suomen olemassa olevista kaupungeista kolmanneksi vanhin ja Hämeenlinna vanhin sisämaakaupunki. Jos Rauma on tunnettu meri- ja paperiteollisuudesta, Hämeenlinna painottuu teräs- ja puolustusteollisuuteen.
– Hämeenlinnasta puuttuu Rauman kaltainen eheä historiallinen alue, vaikka meillä on paljon vanhaa esimerkiksi linnan ympäristössä. Se vaikuttaa rakennusprojekteihin, koska aina jostain putkahtaa esiin joku viikinkimiekka.
Pienet ja keskikokoiset suomalaiskaupungit hiljenevät usein talvikausina. Parviaisen mielestä turismin lisäksi olisi hyvä miettiä sitä, että asukkaat viihtyisivät kotipaikkakunnallaan ympäri vuoden.
Se liittyy isompaan yhteiskunnalliseen ongelmaan: suomalaiset ovat pakkautumassa Helsingin ja Tampereen kaltaisiin kasvukeskuksiin. Kun samaan aikaan syntyvyys laskee, edessä on paljon pohdittavaa.
Parviainen kannattaa vahvasti sitä, että Suomi pidetään laajasti asuttuna. Hänen mielestään varsinkin itäisen Suomen asuttaminen on tärkeää turvallisuudenkin takia.
– Maahanmuutto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, kun taas pienemmillä paikkakunnilla olisi mahdollisuus hoitaa kotouttaminen paremmin, koska yhteisöt ovat tiiviimpiä.
Parviainen huomauttaa, että isoissa kaupungeissa on keskitytty paljon pienten asuntojen rakentamiseen, kun pienemmissä kaupungeissa olisi tarjolla väljempää asumista – halvemmalla.
– Pienemmissä kaupungeissa pitäisi olla asenne, että uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi. Yhteisöjen pitäisi pitää enemmän ääntä ulospäin.
Parviainen ei varsinaisesti suunnitellut koskaan poliittista uraa, mutta Tampereella opiskellessaan hän ajautui mukaan Vihreiden toimintaan. Hän työskenteli kansanedustajana 2015–2019. Nykyisin hän on sitoutumaton.
– Olin päättänyt olla kansanedustajana maksimissaan kaksi kautta. Mielestäni kenellekään ei tee hyvää olla eduskunnassa koko elämää, koska yhteys muuhun työelämään katoaa nopeasti, Parviainen pohtii.
Kun Parviainen toimi edustajana, Suomessa elettiin monessa mielessä hyvää aikaa, vaikka esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti mietittävää maan johdolle.
Parviainen huomauttaa, että poliittinen ja yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri jyrkkeni paljon jo hänen aikanaan.
– En tykännyt räksyttää. Oma lähtökohtana on, että ihmiset pyrkivät pääsääntöisesti hyvään, ja kyse on usein keinoihin liittyvistä näkemyseroista. Ajan henki ei sitä ajattelutapaa tukenut, ja niistä ajoista tilanne on vielä huonontunut.