Ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa Rauman seudulla – LaiMulla eivät ennakkoluulot paina
Intiasta tulevan työvoiman osuus kasvaa koko ajan
Pauli Uusi-Kilponen
Rauman kauppakamarin vs. toimitusjohtaja Janne Ussa törmää lähes päivittäin kysymykseen ulkomaisen työvoiman saannista.
Eikä kyse ole vain erikoisosaajista tai hoiva-alan ihmisistä. Ulkomaisia työtekijöitä tarvitaan lähes alalle kuin alle työvoimapulaa helpottamaan.
– Jokaisessa kauppakamarin tilaisuudessa työvoimapulaa puidaan ja sitä, miten ulkomaista työvoimaa saataisiin, Janne Ussa vakuuttaa.
Taantuma ei juuri ole juuri kysyntää heikentänyt. Viimeksi kauppakamarin kevätkokouksessa ulkomainen työvoima oli taas keskustelujen keskiössä.
Ussa pitää tärkeänä, että esimerkiksi Samkin insinööriopiskelijat löytäisivät täältä harjoittelupaikan ja voisivat saada myöhemmin pysyvän työn.
– Nyt pitää yritysten olla hereillä näissä asioissa. Onneksi edistyksellisimmät yritykset ovat jo aktivoituneet, Ussa kehuu.
Yksi hyvä merkki aktivoitumisesta oli viime vuosi. Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.
Kaiken kaikkiaan Satakunta sai muuttovoittoa yhteensä noin 9000 henkilöä vuosien 2010–2023 välisenä aikana.
Satakunnan muuttovoitto yli kolminkertaistui ajanjakson aikana. Etenkin ukrainalaisten kotikuntavalinnat vaikuttivat kasvuun.
LaiMu on yksi hyvä merkki ennakkoluulottomasta ja onnistuneesta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista.
Kuppikuntia ei ole ja kielimuuri rikotaan käymällä asiat läpi esimerkiksi kännykästä löytyvillä työnkuvien mallinnuksilla.
LaiMun kokoonpanohallilla Niittajatiellä vallitsee rauhaisia tunnelma. Hiljaisuuden rikkoo vain vaimea musiikki ja lähimpänä olevan työparin puheen sorina.
– Monitoimikonetta tässä kootaan Ruin kanssa, sanoo Jouni Saarinen, joka ilmoittaa kotipaikakseen Eurajoen.
Samalla hän esittelee työkaverinsa Rui Vielan. Kotimaa on Portugali.
Miten eurajokelaisen ja portugalilaisen yhteistyö sujuu?
Saarinen hymyilee paljonpuhuvasti ja katsoo Ruita. Rui kuittaa suu hymynkareessa, ettei ainakaan hänellä ole ongelmia.
– Miksi olisi, vastaa Saarinen.
Rui osaa kohtalaisen hyvin suomea. Rui puhuu myös monia muita kieliä. Saarinen taas tulee tarvittaessa toimeen englannilla. Siihen auttaa myös brittiläinen vaimo.
Rui ja Jouni ovat tehneet yhdessä töitä jo pitkän tovin. Jos kokoonpanossa tulee ongelmia siitä, miten mikäkin osa yhdistetään, niin molemmilla on mallinnukset kännykällä.
Sadat kuvat vilistävät kännykän ruudulla, kun Saarine näyttää digitaalista työnohjausta.
– Meillä on se hyvä puoli, että Rui hallitsee sähköpuolen asiat. Itse ole enemmän hydrauliikkaan perehtynyt, Saarinen selvittää.
Molemmista aistii heti, ettei jännitteitä miesten välillä ole. Siihen auttaa myös tyytyväisyys työhön.
– Me saadaan tehdä työtä itsenäisesti ja vaihtelevasti. Se olisi vähän tylsää, jos työ olisi vain yhden vaiheen kokoamista, sanoo Saarinen.
Kaksikko ei puhu vain työasioista. Päivän aikana käydään läpi laaja kirjo ajankohtaisia asioita. Jopa politiikasta pidetään debattia.
Debatti sanana antaa hivenen väärän kuvan, koska eri mieltä ei juuri olla.
– Kaikki poliitikot ovat paskoja ja ajavat vain omaa etuaan, Rui heittää ja saa Saarisen hersyvään nauruun.
– Täällä vallitsee poliittinen yksimielisyys maasta ja muusta riippumatta, vakuuttaa Saarinen.
Musiikista sentään tulee Ruin ja Jounin välillä eroja.
– Rui on varsinainen metallimusiikin fanaatikko. Mulle riittää vähän hillitympikin meno, Saarinen valistaa.
Saarinen teki ennen töitä oman yrityksensä kautta ulkomailla.
– Tuli sitä kierrettyä Saksassa, Ranskassa ja jopa Japanissa asti.
Saarinen heittää leikkisästi, miten työpari kostuu toimitusjohtajista, koska myös Rui on aikaisemmin tehnyt työtä itsenäisenä yrittäjänä.
LaiMulla on työvoimaa myös Latviasta ja Intiasta Portugalin lisäksi. Aiemmin myös Puolasta oli työntekijä.
Toimitusjohtaja Markus Miekanmaa sanoo, että he pyrkivät jo haastatteluvaiheessa selvittämään niin ammatillisen osaamisen kuin soveltuvuuden heidän työkulttuuriinsa.
Viimeksi LaiMu rekrytoi koneistajan Intiasta. Siinä heitä auttoi raumalaisyritys Kaiku, jolla on oma toimisto Intiassa.
Se mahdollistaa osaamistason testaamisen ja muun soveltuvuuden kyseiseen tehtävään.
– Olen todella tyytyväinen intialaisen osaamiseen, motivaatioon ja sopeutumiseen meille, kehuu Miekanmaa.
Työvoiman hankinta ulkomailta ei ole ihan yksinkertainen asia. Ei varsinkaan Euroopan ulkopuolisista maista. Kulttuurierot ovat todella suuret. Se mikä siellä on sallittua, on Suomessa kiellettyä.
Esimerkiksi Intiassa on melko yleistä, että työvoimaa välittävä yritys ottaa maksun välitetyltä. Summat saattavat olla tuhansia euroja.
Suomessa välitysmaksun ottaminen työntekijältä on lailla kielletty.
– Me lähdemme siitä, ettei työntekijälle koidu kuluja. Kulut maksaa työnantaja. Lisäksi me varmistamme työntekijän taustat: koulutuksen, ammattitaidon, kielitaidon ja asenteen, sanoo Teemu Vihervä Kaiku -yhtiöstä.
Kaiku on vuoden aikana välittänyt puolisen sataa koneistajaa ja hitsaajaa Suomeen Intiasta. Tarve kasvaa koko ajan.