Rau­man kau­pun­gin vä­ki­lu­vus­ta n. yh­dek­sän pro­sent­tia on täl­lä het­kel­lä ul­ko­maa­lais­taus­tai­sia maa­han­muut­ta­jia ja tren­di on kas­va­va. Eri kan­sal­li­suuk­sia on hur­ja mää­rä. Yh­tei­nen te­ki­jä näil­lä lä­hes kai­kil­la ai­kui­sil­la työ­i­käi­sil­lä ih­mi­sil­lä on se, et­tä he ha­lu­a­vat ja ovat in­nok­kai­ta te­ke­mään työ­tä Rau­mal­la tai lä­hiym­pä­ris­tös­sä ja sitä kaut­ta elät­tä­mään koko per­heen­sä omal­la työl­lään. Olen use­an vuo­den ajan voi­nut haas­ta­tel­la eri kan­sal­li­suu­den omaa­via hen­ki­löi­tä työn ha­ke­mi­sen mer­keis­sä ja huo­man­nut, et­tei työn saa­mi­nen ole­kaan ai­van help­poa tah­dos­ta huo­li­mat­ta. Se on jopa toi­si­naan mah­do­ton­ta! Vaik­ka kou­lu­tus ja työ­ko­ke­mus ovat huip­pu­luok­kaa on pai­no­ar­vo lai­tet­tu use­as­ti vain suo­men kie­len osaa­mi­seen. Us­kon, et­tä näin on muu­al­la­kin Sa­ta­kun­nas­sa.

Uk­rai­nas­ta so­taa pa­koon tul­lut, ja la­ki­o­pin­to­ja pit­kään lu­ke­nut ju­ris­ti, jon­ka kie­li­tai­to on suo­ma­lai­sen kie­li­tai­toa kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­pi ei saa oman alan­sa työ­tä ei­kä kel­paa sii­voo­jak­si tai muu­hun ma­ta­la­palk­kai­seen työ­hön il­man suo­men kie­len tai­toa. Ei edes vä­häi­sel­lä suo­men kie­len osaa­mi­sel­la.

Fi­lip­pii­neil­tä ko­toi­sin ole­va, erit­täin osaa­va kou­lu­tuk­sen saa­nut om­pe­li­ja ei pää­se näyt­tä­mään tai­to­jaan mi­hin­kään. Työn te­ke­mi­sen mo­ti­vaa­ti­os­ta ei ole kui­ten­kaan puu­tet­ta.

Tur­kis­ta ko­toi­sin ole­va in­si­nöö­ri, jon­ka työ­his­to­ria on pit­kä, pe­rus­ti vuo­sia sit­ten per­heen Rau­mal­le. Lap­set pu­hu­vat hy­vää suo­men kiel­tä ja käy­vät rau­ma­lais­ta pe­rus­kou­lua. Koko per­heen aja­tus on ko­tiu­tua Rau­mal­le lop­pu elä­mäk­seen, jos vain löy­tyy työ­tä. In­si­nöö­rin työ­kie­li oli Eng­lan­ti, joka sil­loin kel­pa­si hy­vin työ­nan­ta­jal­le. Suo­men kiel­tä ei sii­nä työs­sä tar­vit­tu. Työ lop­pui, kun pro­jek­ti val­mis­tui ja yh­täk­kiä suo­men kie­li vaih­tui pää­kie­lek­si ja työn saa­mi­nen mah­dot­to­mak­si.

Täs­sä vain muu­ta­ma esi­merk­ki sii­tä, mi­hin asi­oi­hin pi­tää kiin­nit­tää huo­mi­o­ta. Me tar­vit­sem­me li­sää työ­voi­maa. Rau­mal­le ja Po­riin in­ves­toi­daan täl­lä het­kel­lä isos­ti ja työ­paik­ko­ja tu­lee li­sää. Kun seu­raa ti­las­to­ja, jot­ka ker­to­vat ka­rua kiel­tä syn­ty­vyy­den las­kus­ta on help­po to­de­ta, et­tä tä­män­het­ki­nen työ­i­käi­nen vä­es­tö­poh­ja ei rii­tä täyt­tä­mään elin­kei­no­e­lä­män tar­pei­ta.

Työ­i­käi­sen maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sen no­pe­aan työl­lis­ty­mi­seen täy­tyy kiin­nit­tää tu­le­vai­suu­des­sa enem­män huo­mi­o­ta. Pi­tää löy­tää uu­sia työl­lis­ty­mi­seen täh­tää­viä toi­men­pi­tei­tä, jot­ta ole­mas­sa ole­va am­mat­ti­tai­to ei ra­pis­tu ei­kä työt­tö­myy­sai­ka pi­te­ne. Am­mat­ti­tai­don me­net­tä­mi­nen ja työt­tö­myy­sa­jan pi­den­ty­mi­nen tuo muut työt­tö­myy­des­tä ai­heu­tu­neet on­gel­mat no­pe­as­ti esiin. Per­heen ta­lous ro­mah­taa ja toi­meen­tu­lo jää työt­tö­myys-, ja so­si­aa­lie­tuuk­sien va­raan. Hal­li­tuk­sen te­ke­mät ra­jut leik­kauk­set ei­vät ede­sau­ta maa­han­muut­ta­jien ei­kä ke­nen­kään muu­kaan pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työl­lis­ty­mis­tä. Työt­tö­myy­den tor­jun­ta on vuo­den 2025 alus­ta kun­tien har­teil­la. Se on ras­kas taak­ka, joka tar­vit­see tu­ek­seen koko elin­kei­no­e­lä­män kir­jon, jul­ki­sen­sek­to­rin, op­pi­lai­tok­set, kol­man­nen sek­to­rin eli mei­dät kaik­ki!

Il­se Vauh­ko­nen

Rau­man kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (sd.)