Tui­ja Saa­ri­nen

Uu­tis­Rau­man ar­tik­ke­li 11.6. (”Van­ha talo opet­taa pal­jon”) he­rät­ti kes­kus­te­lua sii­tä, mikä on Rau­mal­la si­jait­se­van Sau­kon­ka­dun ta­lo­jen his­to­ria. Ju­tus­sa mai­nit­tiin, et­tä Sau­kon­ka­dun ja sen vie­res­sä kul­ke­van Säi­kän­ka­dun his­to­ria ulot­tuu 1930-lu­vun lo­pul­le, jol­loin Lön­nst­röm-yh­ti­öi­hin kuu­lu­neen Am­mus Oy:n en­sim­mäi­set työn­te­ki­jät ra­ken­si­vat ne it­sel­leen.

Mo­nen eri läh­teen avul­la on vah­vis­tet­ta­vis­sa, et­tä aloi­te alu­een kaa­voit­ta­mi­ses­ta Am­mus Oy:n työn­te­ki­jöi­den asun­to­ja var­ten tuli ni­me­no­maan Lön­nst­rö­min teh­taal­ta. Se ra­ken­nut­ti kaik­ki­aan seit­se­män ta­lo­ryh­mää ny­kyi­sel­le Otan alu­eel­le hou­ku­tel­lak­seen Rau­mal­le riit­tä­väs­ti työ­vä­keä suu­ry­ri­tyk­sen tar­pei­siin, ku­ten rau­ma­lai­sen toi­mit­ta­ja, tie­to­kir­jai­li­ja Ta­pio Nie­men kir­joit­ta­mas­sa te­ok­ses­sa Rau­man his­to­ri­al­li­set ta­lo­ryh­mät (2017) to­de­taan.

– Yh­tiö myös tuki oma­ko­ti­ta­lo­jen ra­ken­ta­jia mo­nin ta­voin. Lai­tok­sen au­to­ja ja työ­ka­lu­ja oli ra­ken­ta­mi­ses­sa lupa käyt­tää, to­te­aa Nie­mi.

Sa­ta­kun­nan Mu­se­on ra­ken­nus­tut­ki­ja Ol­li Jou­ki­on mu­kaan Sau­kon­ka­tu ja Säi­kän­ka­tu kuu­lu­vat val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vään ra­ken­net­tuun kult­tuu­riym­pä­ris­töön (RKY 2009), joka on Mu­se­o­vi­ras­ton laa­ti­ma, alu­ei­den käyt­töä oh­jaa­va in­ven­toin­ti. Alu­een ku­vauk­ses­sa mai­ni­taan, et­tä ”Lön­nst­rö­min teh­taan työn­te­ki­jöi­den tar­pei­siin, lä­hel­le teh­das­ta Sau­kon- ja Säi­kän­ka­tu­jen var­sil­le nou­si en­nen so­taa yh­te­näi­nen oma­ko­ti­ta­lo­a­lue, jos­sa asuk­kaat it­se ra­ken­si­vat ta­lon­sa. Pää­o­sa oli teh­taa­lai­sia, vaik­ka se ei ol­lut ton­tin saan­nin edel­ly­tys.”

Myös Pek­ka Pii­pa­ri­nen Sa­ta­kun­nan Mu­se­os­ta vah­vis­taa Rau­man kes­kus­taa­ja­man kult­tuu­riym­pä­ris­tö­sel­vi­tyk­ses­sä (2014), et­tä Sau­kon­ka­dun ja Säi­kän­ka­tu­jen var­sil­le ra­ken­net­tiin Rau­man en­sim­mäi­set yh­den per­heen oma­ko­ti­ta­lot. Pii­pa­ri­sen mu­kaan ai­na­kin puo­let ra­ken­ta­jis­ta oli Lön­nst­rö­min teh­tai­den työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta muut­kin saat­toi­vat vuok­ra­ta tont­te­ja.

Lin­kin Lön­nst­rö­min teh­tai­siin osoit­taa myös se, et­tä Sau­kon­ka­tu ja Säi­kän­ka­tu kuu­lu­vat osak­si maa­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vää Lön­nst­rö­min teh­das asui­na­lu­ei­neen -kult­tuu­riym­pä­ris­töä (2023).

Mie­len­kiin­tois­ta on, et­tä ny­ky­kä­si­tyk­sen mu­kaan jopa 2/3, mut­ta ai­na­kin siis puo­let ka­tu­jen ta­lois­ta oli­si Am­mus Oy:n työn­te­ki­jöi­den ra­ken­ta­mia. Tätä kä­si­tys­tä hor­jut­taa vah­va ai­ka­lais­tie­to, jota on pe­rus­teel­li­ses­ti kar­toit­ta­nut Sau­kon­ka­dul­la lap­se­na asu­nut ja ko­ro­na-ai­ka­na ta­kai­sin lap­suu­den­ko­tiin­sa muut­ta­nut Mar­ja Lam­mi­nen, 72. Hä­nen mu­kaan­sa Sau­kon­ka­dun 23 ta­los­ta ai­na­kin 15 on mui­den kuin Am­mus Oy:n työn­te­ki­jöi­den ra­ken­ta­mia.

– Ta­lon ra­ken­ta­jia ei tie­ten­kään ole enää elos­sa, mut­ta olen ju­tut­ta­nut hei­dän lap­si­aan ja saa­nut näh­tä­väk­si ny­kyi­sil­tä asu­jil­ta al­ku­pe­räi­siä ton­tin­vuok­ra­so­pi­muk­sia vuo­del­ta 1939, jois­ta il­me­nee vuok­raa­jan am­mat­ti. Isä­ni kak­si si­sar­ta per­hei­neen ra­ken­si ta­lot Sau­kon­ka­dul­le. Mi­nun ja serk­ku­je­ni lap­suu­des­sa suu­rin osa sau­kon­ka­tu­lai­sis­ta oli al­ku­pe­räi­siä asuk­kai­ta, ei­kä hei­dän jou­kos­saan ol­lut Am­muk­sen vä­keä. Tääl­lä asui muun mu­as­sa ve­tu­rin­kul­jet­ta­jia, au­toi­li­joi­ta, maa­la­rei­ta ja yrit­tä­jiä.

Säi­kän­ka­dun osal­ta Lam­mi­nen ei ole asi­aa sel­vit­tä­nyt. Teh­taan his­to­ri­as­ta muis­tut­taa Säi­kän­ka­dun ja Kai­vo­puis­ton­tien kul­mas­sa si­jait­se­va en­ti­nen Am­muk­sen työ­ter­vey­sa­se­ma, joka on ny­ky­ään asuin­ra­ken­nus.

Lam­mi­sen ai­ko­mus on sel­vi­tys­työn val­mis­tu­mi­sen jäl­keen saat­taa päi­vi­tet­ty tie­to asi­aan­kuu­lu­vil­le ta­hoil­le, jot­ta vir­heel­lis­tä tie­toa ta­lo­jen ra­ken­ta­jis­ta ei tois­tet­tai­si.

– Olen myös tör­män­nyt tä­män sel­vit­te­lyn ai­ka­na mie­len­kiin­toi­siin ta­ri­noi­hin, ja oli­si hie­noa, jos joku jos­kus ke­räi­si ne­kin kan­sien vä­liin.

Tätä ar­tik­ke­lia teh­tä­es­sä he­rä­si kiin­toi­sa ky­sy­mys myös sii­tä, mi­ten on mah­dol­lis­ta, et­tä ka­tu­jen ta­lot val­mis­tui­vat niin no­pe­as­ti ot­ta­en huo­mi­oon ra­ken­nu­sa­jan­koh­dan.

– Il­ma­ku­vien mu­kaan Sau­kon­ka­tu oli mel­ko val­miik­si ra­ken­net­tu jo vuon­na 1940. Jos vuok­ra­so­pi­muk­set teh­tiin edel­tä­nee­nä vuon­na, mi­ten täl­lai­nen no­peus on mah­dol­lis­ta, kun vä­lis­sä oli tal­vi­so­ta? Säi­kän­ka­tu oli sa­moin val­mis vuon­na 1947, vaik­ka vä­lis­sä oli pit­kä jat­ko­so­ta ja sen jäl­keen ra­ken­nus­tar­vik­kei­den an­ka­ra pula-ai­ka, poh­tii Ta­pio Nie­mi.