Veronalennukset eivät maksa itseään takaisin
Petteri Orpon hallitus teki mittavat veronalennukset. Yhteisövero alenee noin 800 miljoonalla ja tuloverotus yli miljardilla eurolla. Hallitus luotti siihen, että pitkällä aikavälillä molemmat veronalennukset maksavat itse itsensä niin sanotuilla dynaamisilla vaikutuksilla. Valtiovarainministeriön virkamiesten viime viikolla julkaisemat laskelmat kertovat, ettei näin käy ainakaan vaalikauden aikana, todennäköisesti ei myöhemminkään.
Ekonomistien arvion mukaan yhteisöveron lasku 20 prosentista 18 prosenttiin ei juuri vaikuta investointien lisääntymiseen. Suunnitellut mittavat vihreän siirtymän investoinnit ja konesalihankkeet tulevat, jos tulevat ilman veronalennustakin. Kuluttajien käytettävissä olevat tulot kasvavat veroalennusten lisäksi korkojen laskusta, inflaation talttumisesta ja palkankorotuksista. Ongelma on työttömyyden pelko ja yleinen varovaisuus. Lisäeurot talletetaan tai maksetaan velkoja pois, ennen kuin ryhdytään vaihtamaan asuntoa, remontoimaan kotia tai käyttämään rahaa paikallisiin palveluihin. Työttömäksi joutumisen pelkoa lisää sekin, että ansioturvaa leikattiin. Veronalennuksista tehokkaimmin toimii marginaaliveron alentaminen. Ruotsissa saatujen kokemusten mukaan marginaaliveron alentaminen on jopa maksanut itse itsensä. Joten sen alentaminen on perustelua. Se maksaa noin 300 miljoonaa euroa.
Ennusmerkit Suomen taloudesta näyttävät heiveröistä piristymistä. Korkojen lasku tukee asuntokauppaa, muita investointeja ja kulutuskin on kasvamaan päin. Signaalit ovat kuitenkin perin heikkoja siihen nähden, kuinka syvällä maamme talous ui. Tänä vuonna otetaan velkaa noin 13 miljardia ja ennuste vaalikauden lopussa näyttää historiallisen hurjalta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen uhkaa nousta jo 90 prosenttiin. Se on jopa enemmän kuin koskaan sotien jälkeen. Julkisen talouden saaminen tasapainoon niin, että velka suhteessa bkt:hen ei enää kasvaisi vaan vähenisi, ottaa aikaa. Siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen ja talousohjelmaa, jossa turhia energia- ja yritystukia leikataan, kasvun edellytyksiä parannetaan sekä ulkomaisen työvoiman saantia helpotetaan.
Pauli Uusi-Kilponen
päätoimittaja