Uni­on­gel­mat ovat li­sään­ty­neet ja hoi­ta­mat­to­mi­na uni­häi­ri­öt li­sää­vät ris­kiä sai­ras­tua muun mu­as­sa ma­sen­nuk­seen, sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tei­hin, di­a­be­tek­seen sekä al­tis­ta­vat lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sil­le.

– Ar­jes­sa huo­no uni näyt­täy­tyy esi­mer­kik­si päi­vä­ai­kai­se­na vä­sy­myk­se­nä, är­sy­tyk­se­nä, kes­kit­ty­mi­son­gel­mi­na sekä mie­li­a­lan heit­te­ly­nä. Sil­loin vii­meis­tään pi­täi­si huo­les­tua, jos on jat­ku­va vä­sy­mys, joka ei le­vol­la hel­po­ta, eri­kois­lää­kä­ri ja Fo­kus Unen vas­tuu­lää­kä­ri Jan­ne Ka­ner­vis­to ker­too.

Ylei­sim­mät uni­häi­ri­öt Ka­ner­vis­ton mu­kaan ovat unet­to­muus, uni­ap­nea ja le­vot­to­mat ja­lat. Nai­set kär­si­vät mie­hiä enem­män unet­to­muu­des­ta, kun taas mie­het enem­män uni­ap­ne­as­ta. Vaih­de­vuo­si-iäs­sä nai­set ki­ri­vät mie­hiä kiin­ni uni­ap­ne­as­sa ja myös pai­nol­la on vai­ku­tus­ta uni­ap­ne­an esiin­ty­vyy­teen.

– Työ­i­käi­sis­tä ar­vi­ol­ta yk­si kol­mes­ta kär­sii kes­ki­vai­ke­as­ta tai vai­ke­as­ta uni­ap­ne­as­ta. Kroo­nis­ta pit­kä­kes­tois­ta unet­to­muut­ta sai­ras­taa rei­lu 10 pro­sent­tia vä­es­tös­tä, Ka­ner­vis­to ker­too.

Po­rin Ter­veys­ta­loon on avau­tu­nut kym­me­nes Fo­kus Unen eri­koi­syk­sik­kö, jos­sa on tar­jol­la laa­ja-alai­ses­ti pal­ve­lui­ta uni­häi­ri­öi­den di­ag­no­soin­tiin ja hoi­toon.

– Fo­kus Unen yk­si­kös­sä voi­daan hoi­taa kat­ta­vas­ti unen eri häi­ri­öi­tä, teh­dä tark­kaa di­ag­nos­tiik­kaa, to­teut­taa unet­to­muu­den lääk­kee­tön­tä hoi­toa ja aloit­taa uni­ap­ne­an cpap-hoi­to eli yli­pai­ne­mas­ki­hoi­to. Kaik­ki pal­ve­lut saa sa­man ka­ton al­ta, Ka­ner­vis­to ker­too.

Ter­veys­ta­los­sa teh­dään laa­jaa uni­tut­ki­mus­ta eli uni­po­lyg­ra­fi­aa, jos­sa mi­ta­taan yh­den yön ai­ka­na tar­kas­ti unen eri vai­hei­ta niin he­räi­ly­jä, hen­gi­tys­häi­ri­öi­tä, raa­ja­liik­kei­tä, li­has­jän­teyt­tä, sy­dän­fil­miä kuin ve­ren­pai­net­ta­kin.

– Tut­ki­muk­sel­la pys­ty­tään di­ag­no­soi­maan suu­rin osa uni­häi­ri­öis­tä ja sa­mal­la saa­daan konk­reet­ti­nen kä­si­tys unen laa­dus­ta, Ka­ner­vis­to ker­too.

Ylei­sin ja eni­ten käy­tet­ty uni­tut­ki­mus on sup­pe­am­pi yö­po­lyg­ra­fia, jota käy­te­tään uni­ap­ne­an di­ag­no­soin­tiin.

– Sii­nä ei ar­vi­oi­da unen laa­tua tai mää­rää, vaan puh­taas­ti hen­gi­tys­häi­ri­öi­hin liit­ty­viä pa­ra­met­re­ja. Yö­po­lyg­ra­fia on mo­nen po­ti­laan koh­dal­la riit­tä­vän tark­ka uni­ap­ne­ae­päi­lys­sä, mut­ta tek­ni­sis­tä syis­tä se ei ai­na löy­dä kaik­kia hen­gi­tys­kat­kok­sia ja sil­loin voi­daan hyö­dyn­tää uni­po­lyg­ra­fi­aa, Ka­ner­vis­to to­te­aa.

Laa­jaan uni­tut­ki­muk­seen pää­see lää­kä­rin lä­het­teel­lä ja sin­ne oh­ja­taan vai­keis­sa uni­häi­ri­öis­sä.

– Laa­jaa uni­tut­ki­mus­ta ei tar­vi­ta jo­kai­sen uni­vai­keuk­sis­ta kär­si­vän po­ti­laan koh­dal­la, mut­ta täl­le on kui­ten­kin sään­nöl­li­ses­ti ky­syn­tää ja tar­vet­ta, ei­kä mi­kään muu tut­ki­mus pys­ty kor­vaa­maan uni­po­lyg­ra­fi­aa, Ka­ner­vis­to ker­too.

Laa­jas­sa uni­tut­ki­muk­ses­sa lait­teet ja elekt­ro­dit kiin­ni­te­tään uni­la­bo­ra­to­ri­os­sa, jon­ka jäl­keen po­ti­las nuk­kuu yön­sä ko­to­na.

– Elekt­ro­dien lait­toon on hyvä va­ra­ta pari tun­tia ai­kaa. Aa­mul­la elekt­ro­dit pu­re­taan la­bo­ra­to­ri­os­sa ja po­ti­las jää odot­ta­maan uni­tut­ki­muk­sen tu­lok­sia, ker­too Po­rin Ter­veys­ta­lon la­bo­ra­to­ri­on pal­ve­lu­vas­taa­va Taru Falck.

Eri­kois­lää­kä­ri käy tut­ki­mus­da­tan läpi 30 se­kun­nin jak­sois­sa, jol­loin unen ai­kai­sis­ta ta­pah-tu­mis­ta saa­daan pe­rus­teel­li­nen ana­lyy­si.

Laa­jal­la uni­tut­ki­muk­sel­la saa­daan sel­vil­le esi­mer­kik­si, kuin­ka yöl­li­set hen­gi­tys­kat­kok­set tai raa­ja­liik­keet vai­kut­ta­vat yöl­li­siin he­räi­lyi­hin. Sa­mal­la näh­dään, mi­ten pal­jon un­ta ker­tyy yön ai­ka­na, pal­jon­ko on val­vo­mis­ta, mon­ta­ko ker­taa ja mis­tä syys­tä uni kat­ke­aa.

– Tämä on uni­häi­ri­öi­den tut­ki­mi­sen pe­rus­teel­li­sin työ­ka­lu. Laa­jaa uni­tut­ki­mus­ta voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si vai­ke­an pit­kä­kes­toi­sen unet­to­muu­den ero­tus­di­ag­nos­ti­ses­sa sel­vit­te­lys­sä, uni­ap­ne­an ja yöl­li­sen raa­ja­lii­ke­häi­ri­ön di­ag­nos­tii­kas­sa sekä har­vi­nai­sem­pia uni­häi­ri­öi­tä, ku­ten nar­ko­lep­si­aa ja unen eri­tyis­häi­ri­öi­tä epäil­tä­es­sä, Ka­ner­vis­to ker­too.

Koko Po­rin Ter­veys­ta­lon uni­hoi­to­tii­mi on tyy­ty­väi­nen, et­tä tie­toi­suus uni­ap­ne­as­ta on li­sään-ty­nyt ja esi­mer­kik­si cpap-lait­teet ovat ke­hit­ty­neet yhä mu­ka­vim­mik­si käyt­tää.

– Cpap-mas­kit ovat ke­hit­ty­neet ja nii­hin so­peu­tuu hy­vin. Usein po­ti­laat ei­vät ha­lua pa­la­ta sii­hen van­haan vä­sy­nee­seen olo­ti­laan, mikä oli ai­kai­sem­min, Ka­ner­vis­to päät­tää.

Jo­kai­ses­ta Fo­kus Unen eri­koi­syk­si­kös­tä löy­tyy uni­lää­kä­ri tai unen asi­an­tun­ti­ja­lää­kä­ri, uni­val­men­ta­ja, cpap-hoi­don aloi­tuk­set sekä uni­häi­ri­öi­den kat­ta­vat di­ag­nos­ti­set työ­ka­lut. Po­ris­sa unen asi­an­tun­ti­ja­lää­kä­ri­nä toi­mii Mar­ko Vähä-Kreu­la ja sai­raan­hoi­ta­ja­tii­min pal­ve­lu­vas­taa­va­na San­na Ku­ro­la.

Anu Bragge, Satu Jokisalo, Marko Vähä-Kreula, Sanna Kurola ja Niina Pääkkönen kuuluvat unihoitotiimiin.