Frida Aho­nen / STT

Suo­mi on YK:n spon­so­roi­man The World Hap­pi­ness -ra­por­tin mu­kaan jäl­leen maa­il­man on­nel­li­sin maa. Ero toi­sek­si si­joit­tu­nee­seen Tans­kaan on kas­va­nut hie­man vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na.

Suo­mi on si­joit­tu­nut ko­et­tua on­nel­li­suut­ta mit­taa­vas­sa ky­se­lys­sä en­sim­mäi­sel­le si­jal­le jo kah­dek­sa­na vuon­na.

Kym­me­nen kär­jes­sä ovat myös muut Poh­jois­maat Is­lan­ti, Ruot­si ja Nor­ja. Vii­mei­sel­lä si­jal­la on Af­ga­nis­tan, jos­sa ää­ri­jär­jes­tö Ta­li­ban ot­ti jäl­leen val­lan vuon­na 2021.

Cos­ta Rica ja Mek­si­ko ovat mo­lem­mat en­sim­mäis­tä ker­taa kym­me­nen par­haan jou­kos­sa. Yh­dys­val­lat taas sai kaik­kien ai­ko­jen huo­noim­man tu­lok­sen­sa ja on si­jal­la 24. Par­haim­man tu­lok­sen­sa Yh­dys­val­lat sai vuon­na 2012, jol­loin se oli si­jal­la 11.

20 on­nel­li­sim­man maan jouk­koon yl­tä­nei­den Liet­tu­an, Slo­ve­ni­an ja Tshe­kin kal­tais­ten mai­den jat­ku­va nou­su­suun­taus ko­ros­taa ra­por­tin mu­kaan sitä, et­tä Itä-, Kes­ki- ja Län­si-Eu­roo­pan on­nel­li­suus­ta­sot ovat lä­hen­ty­mäs­sä.

On­nel­li­suus­luo­ki­tus pe­rus­tuu eri mais­sa teh­dyn ky­se­lyn kol­men vuo­den kes­ki­ar­voon. Ky­se­lys­sä vas­taa­jat ar­vi­oi­vat it­se on­nel­li­suu­ten­sa as­tet­ta.

On­nel­li­suu­den mit­taa­mi­seen käy­te­tään Cant­ril Lad­der -mit­ta­ria. Sii­nä vas­taa­jien pi­tää an­taa omal­le sen­het­ki­sel­le elä­mäl­leen ar­vo­sa­na as­tei­kol­la 0–10, jos­sa 10 on pa­ras mah­dol­li­nen ja 0 huo­noin mah­dol­li­nen elä­mä.

Ra­por­tis­sa ky­se­lyn tu­lok­sia tar­kas­tel­laan eri muut­tu­jien kaut­ta. Näi­tä ovat brut­to­kan­san­tuo­te asu­kas­ta koh­den, ter­vei­den elin­vuo­sien odo­te, so­si­aa­li­nen tuki, va­paus, an­te­li­ai­suus ja kor­rup­ti­on taso.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton tut­ki­ja Jen­ni­fer De Pa­o­lan mu­kaan ei ole yl­lät­tä­vää, et­tä Suo­mi on vuo­des­ta toi­seen on­nel­li­suus­ra­por­tin yk­kös­si­jal­la.

– Tyy­ty­väi­syys elä­mään riip­puu mo­nis­ta te­ki­jöis­tä, ku­ten luot­ta­muk­ses­ta ins­ti­tuu­ti­oi­hin, yh­teis­kun­nan tasa-ar­voi­suu­des­ta ja so­si­aa­li­tur­vas­ta. Näil­lä mit­ta­reil­la käy jär­keen, et­tä suo­ma­lai­set ovat tyy­ty­väi­siä elä­mään­sä, Suo­mes­sa asu­va ita­li­a­lais­taus­tai­nen De Pa­o­la sa­noo STT:lle.

De Pa­o­lan mu­kaan Suo­men si­joi­tus­ta se­lit­tä­vät myös yh­teis­kun­nan ja ih­mis­ten jous­ta­vuus.

– Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on hy­vin jous­ta­va, esi­mer­kik­si mitä tu­lee elä­män­muu­tok­siin, ku­ten opis­ke­luun ai­kui­si­äl­lä, tai jopa hie­rar­ki­oi­hin työ­e­lä­mäs­sä. Tämä on mie­les­tä­ni yk­si tyy­ty­väi­sen elä­män avai­mis­ta.

De Pa­o­lan mu­kaan ra­por­tis­sa ei kui­ten­kaan pi­täi­si pu­hua on­nel­li­suu­des­ta lain­kaan.

– Ky­se­lys­sä ky­sy­tään en­nem­min­kin tyy­ty­väi­syy­des­tä. Tu­lok­set ei­vät ker­ro mi­tään on­nel­li­suu­den tun­tees­ta eli sii­tä, kuin­ka usein ih­mi­set ko­ke­vat po­si­tii­vi­sia ja ne­ga­tii­vi­sia tun­tei­ta.

– Us­kon, et­tä ky­se­lyyn on va­lit­tu sana on­nel­li­suus myös sik­si, et­tä se on erään­lai­nen tai­ka­sa­na, jol­la saa­daan ih­mis­ten huo­mio he­rä­tet­tyä.

De Pa­o­lan mu­kaan tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä tyy­ty­väi­syys elä­mään kor­re­loi jon­kin ver­ran po­si­tii­vis­ten tun­tei­den ylei­syy­den kans­sa.

– On­nel­li­suus-sa­nan käyt­tä­mi­nen häm­men­tää ih­mi­siä. Usein ih­me­tel­lään, et­tä mi­ten suo­ma­lai­set voi­vat ol­la kaik­kein on­nel­li­sim­pia, kun ei­vät­hän he edes hy­myi­le.

Myös on­nel­li­suus­tut­ki­ja Mark­ku Oja­sen mu­kaan on­nel­li­suu­den kä­sit­teen käyt­tä­mi­nen on hie­man har­haan­joh­ta­vaa.

– Kyl­lä tämä tut­ki­mus nyt var­maan jon­kin ver­ran on­nel­li­suut­ta­kin mit­taa, mut­ta mi­nus­ta on hie­man hu­vit­ta­vaa, et­tä hank­keen ni­mes­sä on on­nel­li­suus, kun ai­van suo­raan on­nel­li­suu­des­ta ei ky­sy­tä, Oja­nen sa­noo STT:lle.

Cos­ta­ri­ca­lai­sen eko­no­mis­ti Ma­ri­a­no Ro­ja­sin mu­kaan ter­miä on­nel­li­suus käy­te­tään on­nel­li­suus­ra­por­tis­sa ylä­kä­sit­tee­nä. Ro­jas on ol­lut kir­joit­ta­mas­sa tä­män vuo­den ra­port­tia.

– On huo­mat­ta­va, et­tä ky­se­lys­sä ter­mi on­nel­li­suus ei viit­taa on­nel­li­suu­den tun­tee­seen, vaan ar­vi­oon, jon­ka ih­mi­set te­ke­vät elä­mäs­tään, Ro­jas tar­ken­taa STT:lle.

Voi­daan­ko on­nel­li­suut­ta – tai tyy­ty­väi­syyt­tä – edes mi­ta­ta sa­mal­la mit­ta­ril­la ym­pä­ri maa­il­man?

De Pa­o­lan mu­kaan ky­se­lyn ky­sy­mys­tä ole­tet­ta­vas­ti tul­ki­taan hie­man eri ta­val­la eri mais­sa.

– Jo as­teik­ko 0–10 voi tar­koit­taa eri mais­sa eri asi­oi­ta, hän huo­maut­taa.

De Pa­o­lan mu­kaan oli­si tar­peen käyt­tää ky­se­lyn li­säk­si myös laa­dul­li­sia haas­tat­te­lu­ja, jois­sa ih­mi­siä pyy­det­täi­siin se­lit­tä­mään vas­tauk­si­aan.

Oja­sen mu­kaan luo­tet­ta­vam­man ku­van vas­taa­jien on­nel­li­suu­des­ta voi­si saa­da mit­taa­mal­la laa­jem­min hy­vin­voin­tia. Täl­lai­ses­sa ky­se­lys­sä voi­tai­siin ky­syä mo­nia hy­vin­voin­tiin liit­ty­viä asi­oi­ta, esi­mer­kik­si mie­lek­kyyt­tä, toi­veik­kuut­ta, tur­val­li­suut­ta ja elä­män hal­lin­nan ko­ke­mus­ta.

– Olen it­se­kin teh­nyt täl­lai­sia ky­se­lyi­tä. On­gel­ma­na on, et­tä ne ovat työ­läi­tä, hän to­te­aa.