Työttömyystilastoja nostavat uudet työnhakijat
Suomessa työttömyys on EU-maista suurinta heti Espanjan jälkeen. Viime kuussa Suomen työttömien määrä nousi yli kymmenen prosentin. Kun tilastoja raaputtaa, voi huomata, ettei työllisten määrä ole laskenut lainkaan samassa suhteessa. Työllisten määrä on itse asiassa vähentynyt vasta tämän vuoden puolella, kun työttömyys kasvaa jo kolmatta vuotta.
Työllisten määrä oli korkeimmillaan kolme vuotta sitten, eli työssä työikäisistä oli 74 prosenttia. Tuosta on tultu alan vain muutaman prosenttiyksikön.
Työttömien työnhakijoiden määrä on sen sijaan noussut rajusti ja lähentelee jo sataatuhatta huippuvuodesta 2022. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu selittyy merkittäviltä osin uusilla työnhakijoilla eli niillä, jotka eivät ennen ole ilmoittautuneet työnhakijaksi.
Tätä kasvavaa työnhakijoiden joukkoa ei ole vielä analysoitu tarkemmin. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen tukien kiristykset vaikuttavat, samoin ikääntyneet eläkeiässä olevat hakevat töitä, koska monet kustannukset ovat nousseet niin, ettei pienillä eläkkeillä tule entisen tapaan toimeen.
Kasvava työtä hakevien joukko muodostuu myös maahanmuuttajista. Heillä on aikaisempaa kovempi kiire hakea töitä, koska kolmen kuukauden työttömyys voi merkitä maasta karkotusta.
Tutkimuksissa on selvinnyt myös eläkkeellä jo olevien kasvava halu tehdä työtä. Jopa yli 300 000 eläkeläistä ilmoitti halustaan tehdä töitä ainakin osan päivästä.
Edellä mainitut viestit kertovat siitä, että Suomella on käytössään luultua paljon suurempi työvoimareservi, kun talouden nousu joskus alkaa. Tämä on Suomen kannalta ehdottoman positiivien asia. Tähän astihan on puhuttu pääasiassa työvoimapulasta, joka vie talouden kasvu eväitä.
Eri asia on, miten työvoimareservin osaaminen ja avoimien työpaikkojen vaatimukset kohtaavat toisensa. Olisi ensiarvoisen tärkeää pitää nyt työttömien työkykyä yllä kursseilla ja koulutuksella.
Uudet työpaikat syntyvät muutamiin maamme kasvukeskuksiin. Ongelmana on ollut myös työvoiman ja työpaikkojen alueellinen kohtaamattomuus. Ongelma ei ole helpottumassa vaan pikemminkin pahenemassa, koska muuttotappioalueilta on entistä vaikeampi lähteä työn perässä etenkin maaseudulla omassa talossa asuvien. Taloa ei tahdo saada myydyksi, eikä edes vuokratuksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja