Eli­na Kor­kee / STT

Suo­mes­sa sa­taa tu­le­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä en­tis­tä enem­män, ar­vi­oi­daan Il­ma­tie­teen lai­tok­sen ra­por­tis­sa. Eten­kin ke­säis­ten rank­ka­sa­tei­den en­na­koi­daan käy­vän ra­jum­mik­si. Run­saat sa­teet saat­ta­vat joh­taa tul­viin.

Suo­mi si­jait­see alu­eel­la, jos­sa sa­de­mää­rien ar­vi­oi­daan il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen myö­tä kas­va­van. Vuo­teen 2050 men­nes­sä Suo­men vuo­sit­tai­sen sa­de­mää­rän en­na­koi­daan kas­va­van 5–10 pro­sent­tia, kun ver­tai­lu­koh­ta­na on ajan­jak­so 1981–2010.

– Il­mas­to­ar­vi­oi­ta teh­dään ai­na 30 vuo­den kes­ki­ar­voin, to­te­aa työ­ryh­mää ve­tä­nyt tut­ki­ja An­na Luo­ma­ran­ta.

Sa­de­mää­rien ar­vi­oi­daan kas­va­van Suo­mes­sa eni­ten tal­vi­ai­kaan, ja vuo­sien 1961–2023 ha­vain­to­jen pe­rus­teel­la näin on jo ta­pah­tu­nut. Toi­saal­ta ran­kim­pien sa­tei­den, jot­ka ovat ylei­sim­piä ke­säl­lä, ar­vi­oi­daan voi­mis­tu­van eni­ten. Syk­syn sa­teis­sa muu­tok­set ovat ol­leet pie­nim­piä.

Suo­mes­sa vuo­det ei­vät ole vel­jiä kes­ke­nään, vaan sa­teet ja muut­kin sää­o­lot vaih­te­le­vat huo­mat­ta­vas­ti vuo­des­ta toi­seen. Vaik­ka muu­tok­sen suun­ta on ha­vait­ta­vis­sa, vuo­sit­tais­ta vaih­te­lua on lu­vas­sa jat­kos­sa­kin.

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti vii­me vuo­si oli mit­taus­his­to­ri­an läm­pi­min ja sa­mal­la en­sim­mäi­nen vuo­si, jol­loin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la ylit­ti esi­te­ol­li­sen ta­son 1,5 as­teel­la.

Sa­tei­suus­ra­por­tin ti­la­si Il­ma­tie­teen lai­tok­sel­ta vuon­na 2023 pe­rus­tet­tu ely-kes­kus­ten val­ta­kun­nal­li­nen il­mas­to­yk­sik­kö. Tie­to ja tu­le­vai­suu­den hah­mo­tus aut­ta­vat esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­ta, kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja ra­ken­ta­mis­ta.

– Ny­kyinf­rast­ruk­tuu­rin rat­kai­sut on nii­den pit­kän elin­kaa­ren ta­kia suun­ni­tel­tu osin il­mas­toon, joka on jo nyt men­nei­syyt­tä, ra­por­tis­sa to­de­taan.

Run­saat sa­teet voi­vat ai­heut­taa tul­via, jot­ka kau­pun­ki­a­lu­eil­la voi­vat vau­ri­oit­taa ra­ken­nuk­sia ja inf­rast­ruk­tuu­ria ja maa­seu­dul­la muun mu­as­sa vai­keut­taa vil­je­ly­o­lo­ja.

Ra­por­tis­sa tar­kas­tel­laan kun­kin Suo­men maa­kun­nan sa­de­mää­rä­ke­hi­tys­tä vuo­si­na 1961–2023. Tu­le­vai­suu­den il­mas­ton­muu­to­sar­vi­oi­hin käy­tet­tiin kah­ta eri il­mas­to­mal­li­ai­neis­toa.

Sa­de­o­lo­suh­teet ovat jon­kin ver­ran eri­lai­sia eri maa­kun­nis­sa. Kes­ki­mää­räi­set sa­de­mää­rät ovat kui­ten­kin kas­va­neet kai­kis­sa maa­kun­nis­sa kah­den il­mas­tol­li­sen ver­tai­lu­kau­den – vuo­sien 1961–1990 ja 1991–2020 – vä­lil­lä.

– Yh­dis­tä­viä te­ki­jöi­tä maa­kun­tien vä­lil­lä nä­kyy pal­jon. Rank­ka­sa­de­päi­vien mää­räs­sä oli enem­män vaih­te­lua, sa­noo Luo­ma­ran­ta.

Rank­ka­sa­tei­ta esiin­tyy Suo­mes­sa lä­hin­nä ke­säl­lä, ja nii­den mää­rän ar­vi­oi­daan li­sään­ty­vän. Rank­ka­sa­de­päi­väl­lä tar­koi­te­taan sel­lais­ta päi­vää, jon­ka ai­ka­na sa­taa vä­hin­tään 20 mil­li­met­riä.

Ha­vain­to­ai­neis­ton pe­rus­teel­la rank­ka­sa­de­päi­viä esiin­tyi eri maa­kun­nis­sa vuo­sit­tain 0–9 kap­pa­let­ta. Rank­ka­sa­teet ovat kui­ten­kin tyy­pil­li­ses­ti var­sin pai­kal­li­sia, jo­ten kaik­ki ei­vät vält­tä­mät­tä ole osu­neet mu­ka­na ol­lei­den ha­vain­to­a­se­mien koh­dal­le.

– Esi­mer­kik­si vii­den ki­lo­met­rin pääs­sä ha­vain­to­a­se­mal­ta saat­taa ol­la rank­ka­sa­de, mut­ta se ei näy ha­vain­to­a­se­mal­la, sa­noo Luo­ma­ran­ta.

Ra­jut sa­teet voi­vat ai­heut­taa suu­ria va­hin­ko­ja, ja nii­tä on täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la esiin­ty­nyt Eu­roo­pas­sa­kin usei­ta ker­to­ja. Esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa sa­toi ke­säl­lä 2011 muu­ta­mas­sa tun­nis­sa noin 150 mil­li­met­riä, mikä ai­heut­ti yli mil­jar­din eu­ron va­hin­got.

Vaik­ka sa­de­mää­rät li­sään­ty­vät, Suo­men ke­siä uh­kaa­vat myös hel­teet ja kui­vuus. Sa­de­mää­rien ha­vait­tu kas­vu ei var­sin­kaan ke­säl­lä vält­tä­mät­tä lii­ty sa­de­päi­vien mää­rän kas­vuun vaan sii­hen, et­tä ker­ral­la sa­taa enem­män, ra­por­tis­sa to­de­taan.

Eten­kin ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa tal­vi­a­jan sa­teet tu­le­vat yhä use­am­min ve­te­nä, ja sama suun­taus jat­kuu il­mas­ton läm­me­tes­sä. Tal­ven sa­de­mää­rät ovat kui­ten­kin kas­va­neet var­sin vä­hän esi­mer­kik­si Var­si­nais-Suo­mes­sa, Ky­men­laak­sos­sa ja Päi­jät-Hä­mees­sä.

Toi­saal­ta useis­sa poh­joi­sem­mis­sa maa­kun­nis­sa – esi­mer­kik­si Kai­nuus­sa ja La­pis­sa sekä myös Poh­jois-Sa­vos­sa, Poh­jois-Kar­ja­las­sa ja Kes­ki-Poh­jan­maal­la – tal­vi­a­jan sa­de­mää­rät ovat kas­va­neet huo­mat­ta­vas­ti sel­vem­min kuin Ete­lä-Suo­mes­sa. Luo­ma­ran­nan mu­kaan sa­de­mää­rien kas­vu saat­taa näis­sä maa­kun­nis­sa nä­kyä run­saam­pa­na lu­me­na, jos tal­vel­la on tar­peek­si kyl­mä.

– Mitä pi­dem­mäl­le men­nään, sitä enem­män myös poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa on tal­vi­ai­kaan ve­si­sa­tei­ta. Tal­vi enem­män­kin ly­he­nee, sa­noo Luo­ma­ran­ta.

Ra­port­ti hah­mot­te­lee sa­de­mää­rän muu­tok­sia myös ske­naa­ri­oi­na, jot­ka vaih­te­le­vat sen mu­kaan, mi­ten voi­mak­kaas­ti il­mas­to tu­le­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä läm­pe­nee. Käy­rät ovat mel­ko sa­man­suun­tai­sia lä­hi­vuo­si­na ja al­ka­vat vas­ta vuo­den 2040 jäl­keen sel­väs­ti er­kaan­tua toi­sis­taan.

Vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­len sa­de­mää­rät kas­va­vat sitä no­pe­am­min, mitä enem­män il­ma­ke­hään pääs­te­tään kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, ra­por­tis­sa to­de­taan. Toi­saal­ta jos pääs­tö­jä on­nis­tu­taan lä­hi­ai­koi­na maa­il­man­laa­jui­ses­ti vä­hen­tä­mään, vai­ku­tus ei näy sa­man tien.

– Mitä pi­dem­mäl­le ajas­sa men­nään, sitä suu­rem­pi mer­ki­tys on sil­lä, mi­ten kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jä saa­daan vä­hen­net­tyä. Il­ma­ke­hä re­a­goi hi­taas­ti muu­tok­siin, sa­noo Luo­ma­ran­ta.