Rauman investoinnit ja murtajat Marttisen työlistalla
Työministerinä aloittaneella Matias Marttisella on tiukka työlista edessään. Listaan hän sanoo kuitenkin mahduttaneensa Raumalle suunnitellut investoinnit ja jäänmurtajahankkeet.
Pauli Uusi-Kilponen
Tiistaina raumalainen Matias Marttinen istahti ministerin tammipöydän ääreen. Pitkään hän ei kuitenkaan ehdi työhuonettaan ihastella.
On töiden aika. Puoliväliriihessä hallitus teki uudistuksia, jotka koskettavat myös Marttisen ministeriötä.
– Viisi uudistusta pitäisi nyt laittaa kuntoon niin, että ne voidaan viedä eteenpäin eduskunnan hyväksyttäväksi, Marttinen muistuttaa.
Hän siirtyi valtioneuvoston jäseneksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta. Vastuu toki kasvaa, mutta työpäivien pituuden hän sanoo pysyvän entisellä tasolla.
– Työpäivään ei enää ole varaa lisätä pituutta. Töitä pitää järjestellä avustajien kanssa, Marttinen sanoo ja muistuttaa, että jo eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävissä piti koko ajan kiirettä.
Nyt matkapäivät lisääntyvät, muun muassa lennot Brysseliin. Matkapäivät on jo ehditty lyömään tältä osin kiinni.
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena oli sadantuhannen uuden työpaikan saaminen vaalikauden aikana. Nyt kehitys on kulkenut takaperoiseen suuntaan. Työttömiä on 50 000 enemmän kuin Petteri Orpon hallituksen aloittaessa.
– Heikko taloussuhdanne on merkittävänä syynä tapahtuneeseen, sanoo Marttinen.
Venäjän aloittama hyökkäyssota, idänkaupan loppuminen, inflaation nousu ja yleinen talouden epävarmuus ovat noita heikon talouskehityksen yleisiä syitä.
Marttisen mukaan hallitus pitää kuitenkin kiinni työllisyystavoitteestaan.
– Siksi me lähdimme rohkeasti voimakkaan elvytyksen tielle. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin ja runsaan miljardin tuloveron alennukset kahden vuoden aikana antavat kasvun eväitä niin kotimaiseen kulutukseen kuin yritysten investointeihin.
Marttisen mukaan työntekijöiden ostovoima kasvaa veroalennusten lisäksi palkankorotusten ja korkojen laskun ansiosta. Hän kuitenkin tunnustaa, että tullien aiheuttaa epävarmuus ja kauppasodan mahdollisuus tekevät yritykset ja ihmiset varovaisiksi. Kaikkien yhteinen toive on, että neuvottelut tulleista päättyvät tyydyttävään sopuun ja Ukrainaan rauhanprosessi saadaan alulle.
Hallitus haluaa myös vauhdittaa suomalaisten huippuosaajien paluuta ulkomailta Suomeen. Houkutuksena heille myönnetään lähdevero, joka on tähän mennessä koskenut vain ulkomaisia erityisosaajia. Samalla lähdevero laskee 32 prosentista 25 prosenttiin. Lähdeveroajan pituus on ollut ulkomaalaisten kohdalla seitsemän vuotta.
Rauman seudun paljon puhuttuihin investointihankkeisiin Marttinen uskoo kykenevänsä vaikuttamaan.
– Voin suoraan valtiovallan edustajana käydä keskusteluja hankkeista, että ne saataisiin liikkeelle mahdollisimman nopeasti, vahvistaa Marttinen.
– Koen, että työministerin posti tuli ajallisesti sopivasti Rauman hankkeiden eteenpäin viemiseksi.
Hän sanoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä muun muassa elinkeinoministeriön kanssa.
– Pitää toki muistaa, että on paljon muitakin merkittävä investointihankkeita liikkeellä, ja niiden kaikkien eteen pitää tehdä työtä.
Marttinen on hyvin informoitu myös mahdollisista Yhdysvaltojen jäänmurtajatilauksista. Hän uskoo, että jo lähikuukausina voidaan odottaa hyviä uutisia.
Presidentti Alexander Stubb otti murtajatilaukset puheeksi taannoisella vierailullaan Yhdysvalloissa. Hän puhui asiasta presidentti Donald Trumpin kanssa.
Myös ulkoministeri Elina Valtonen keskusteli jäänmurtajatilauksista Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa. Valtosen mielestä keskustelu sujui myönteisessä hengessä ja vei asiaa eteenpäin.
Hän vahvisti myös Marttisen näkemyksiä toteamalla, että konkreettisia uutisia voidaan saada piankin.
Suomella on vankka kokemus jäänmurtajista, sillä yli puolet niistä on valmistettu Suomen telakoilla.
– Kyllä Rauman telakalla on hyvä mahdollisuudet tässä kisassa. Ja jos murtajia tehdään esimerkiksi Helsingissä, Raumalta voidaan toimittaa sinne lohkoja, koska heillä ei ole teräspuolen valmistusta, Marttinen muistuttaa.
Hallitus on tehnyt merkittäviä työelämän uudistuksia. Myös etuuksia on leikattu, osin voimakkaastikin. Marttinen puhuu, kuten muutkin hallituksen jäsenet, että uudistuksilla pyritään kannustamaan ihmisiä töihin.
– Mutta ymmärrän sen, jos työtä ei ole tarjolla, niin ei voi työllistyä, sanoo Marttinen suoraan.
Hän lähtee siitä, miten uudistuksia piti joka tapauksessa tehdä. Talouskasvun oloissa sitten nähdään, miten ansioturvan heikennykset ja monet leikkaukset työllisyyden myönteiseen kehityksen vaikuttavat.
– Tällaisessa taloustilanteessa uudistukset voivat jopa hidastaa talouskasvua, Marttinen tunnustaa ja sanoo uskovansa, että kaikki tehdyt kasvua tukevat uudistukset vauhdittavat talouden myönteistä kehitystä, kun epävarmuudet globaalissa taloudessa jossain vaiheessa hälvenevät.
