Kaikkonen avasi hallituspelin
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen avasi hallituspelin, vaikka eduskunta on istunut vaalikaudesta vasta puolet. Kaikkonen pohdiskeli, ettei punamulta enää houkuttele. Sanna Marinin (sd.) hallituskaudesta jäi traumoja, jotka eivät ole kahdessa vuodessa haihtuneet. Kaikkosen mukaan keskusta leimautui vihervasemmistolaisen politiikan pönkkäpuuksi. Seurauksena oli raju tappio.
Hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssakaan ei ole ongelmatonta. Se nähtiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Liian oikeistolaista politiikkaa, kuului kentän ääni. Ennen vaaleja hankittu suosituimman puolueen asema suli pahasti.
Kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen keskusta on löytämässä itsensä. Miten tästä eteenpäin, joutuu Kaikkonen kysymään. Hän itse kääntyisi enemmän kokoomuksen kuin demarien puoleen. Maakuntien miehet ja naiset halajavat demarien suuntaan.
Jos niin käy kuin tällä hetkellä näyttää, että SDP nousee ykköspuolueeksi, voi vaikea valintaongelma ratketa kuin itsestään. Syntyisi SDP:n, kokoomuksen ja keskustan hallitus. Sikälikin Kaikkosen olisi helpompi sietää demareita, että puolueen puheenjohtaja Antti Lindman menee Marinia monta piirua oikeammalla.
No, vaaleihin on pitkä aika. Olosuhteet kuitenkin puhuvat johtavan oppositiopuolueen puolesta. Demarien kaula kokoomukseen on viitisen prosenttiyksikköä.
Kuluvan vaalikauden jälkeen perussuomalaisia odottaa ruma tappio ja oppositio. Leikkaukset ja työehtojen heikennykset osuvat pahasti sen ydinkannattajakuntaan.
Jos Kaikkonen pystyy säilyttämään edes osan siitä nosteesta, minkä puolue kunta- ja aluevaaleissa sai, niin voidaan puhua entiseen tapaan kolmesta suuresta. Se toki edellyttää perussuomalaisten mahalaskua. Entiseen aikaan oli itsestään selvää, että yhden kolmesta suuresta piti jäädä oppositioon.
Kolmen suuren yhteishallitus nähtiin demokratian kannalta ongelmallisena. Näin siksi, että oppositio olisi kuihtunut olemattomaksi, eikä sillä olisi ollut edellyksiä uskottavaan hallituksen haastamiseen.
Nyt ei ole ihan samasta kyse. Kaiken lisäksi maailmassa eletään niin omituisia aikoja, että se luo edellytykset hyvin poikkeuksellisille hallituskokoonpanoille. Tällainen kolmen koostumus kykenisi vahvan enemmistönsä turvin tekemään isänmaan kannalta järkeviä, mutta monien kansalaisten kannalta ikäviäkin ratkaisuja.
Oppositio taas olisi kovasti hajanainen. Ei oikein uskottavalta kuullosta, että perusuomalaiset tekisivät vaikkapa yhteisen välikysymyksen vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa.
Pauli Uusi-Kilponen
päätoimittaja