Pert­ti Mat­ti­la / STT

Lap­sen etu ja oi­keu­det ei­vät to­teu­du vaa­ti­vis­sa ero­ti­lan­teis­sa Suo­mes­sa, pai­not­taa tors­tai­na jul­kais­tu sel­vi­tys. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön teet­tä­mä sel­vi­tys erit­te­lee, mi­ten yh­teis­kun­ta voi­si tu­kea pa­rem­min lap­sia huol­ta­juus­rii­dois­sa ja erois­sa.

Ra­por­tin yli 30 eh­do­tuk­seen lu­keu­tuu esi­mer­kik­si lap­si­rau­ha­ri­kok­sen käyt­töö­not­to Ruot­sin mal­lin mu­kai­ses­ti. La­ki­muu­tos mer­kit­si­si, et­tä lap­sen al­tis­ta­mi­nen lä­hi­suh­de­vä­ki­val­ta- ja sek­su­aa­li­ri­kos­ten to­dis­ta­jak­si on ri­kos. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä ti­lan­net­ta, jos­sa lap­si nä­kee, kuu­lee tai on läs­nä vä­ki­val­ta­ti­lan­tees­sa.

Ra­por­tin vas­taa­not­ti tors­tai­na so­si­aa­li­tur­va­mi­nis­te­ri San­ni Grahn-Laa­so­nen (kok.). Hän sa­noi, et­tä lap­si­rau­ha­ri­kos me­nee oi­keus­mi­nis­te­rin alu­eel­le, mut­ta hän suh­tau­tuu sen sää­tä­mi­seen myön­tei­ses­ti.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan ela­tus­jär­jes­tel­mä kai­paa se­kin muu­tok­sia. Ny­kyi­sin lap­sen oi­keus riit­tä­vään ela­tuk­seen ei ai­na to­teu­du, min­kä li­säk­si ela­tus­rii­toi­hin voi kyt­key­tyä ta­lou­del­lis­ta vä­ki­val­taa. Sel­vi­tys­hen­ki­löt eh­dot­ta­vat­kin, et­tä lap­sel­le mää­rä­tään edun­val­vo­ja va­ka­vis­sa huol­to­rii­dois­sa.

Esil­le nou­si niin ikään so­vit­te­lun mer­ki­tys van­hem­pien konf­lik­tien pit­kit­ty­mi­sen ja oi­keu­den­käyn­tien eh­käi­se­mi­ses­sä. Ny­kyi­sel­lään huol­ta­juus­kiis­tat saat­ta­vat kes­tää erit­täin pit­kään.

– Eron­nut voi lait­taa vi­reil­le oi­keusp­ro­ses­se­ja niin, et­tä mus­te edel­li­ses­tä on vas­ta kui­vu­nut. Suo­meen pi­täi­si saa­da per­he­tuo­mi­ois­tui­met, sa­noi eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Jo­han­na Vai­to­maa En­si- ja tur­va­ko­tien lii­tos­ta.

Mi­nis­te­ri Grahn-Laa­so­nen pai­not­ti, et­tä nyt tar­vi­taan huol­ta­juu­den ja­ka­mi­seen uu­sia kei­no­ja.

– Vaa­ti­vat ero­ti­lan­teet ovat Suo­mes­sa va­li­tet­ta­vas­ti li­sään­ty­neet.

Grahn-Laa­so­sen mu­kaan esi­mer­kik­si ela­tus­jär­jes­tel­män muu­tos on­kin jo työn al­la.

Sel­vi­tyk­ses­sä nou­si sel­ke­äs­ti esiin, et­tä osa van­hem­mis­ta ei osaa tai ky­ke­ne kat­so­maan ero­ti­lan­net­ta las­ten oi­keuk­sien ja tar­pei­den nä­kö­kul­mas­ta. Ta­paa­mi­sis­sa ja nii­den jär­jes­tä­mi­ses­sä näyt­tää vä­lil­lä unoh­tu­van, et­tä kyse on en­si­si­jai­ses­ti lap­sen oi­keu­des­ta pi­tää yh­teyt­tä mo­lem­piin van­hem­piin­sa, ei van­hem­man oi­keu­des­ta. Esi­mer­kik­si Tans­kas­sa on käy­tös­sä val­ta­kun­nal­li­nen mal­li, jos­sa yh­teis­työ eron jäl­keen -net­ti­kurs­si on kai­kil­le ero­a­vil­le van­hem­mil­le pa­kol­li­nen.

Eroon ikä­vän usein liit­ty­vää vä­ki­val­taa voi­tai­siin es­tää si­ten, et­tä te­ki­jäl­le ase­te­taan vel­voi­te osal­lis­tua vä­ki­val­lan kat­kai­suun täh­tää­vään oh­jel­maan tai muu­hun avun vas­taa­not­ta­mi­seen. Vä­ki­val­lan kat­kai­su ja sen lop­pu­mi­sen seu­ran­ta voi­tai­siin si­toa lap­sen huol­to-, asu­mis- ja ta­paa­mis­pää­tök­siin.

Var­si­nai­sen fyy­si­sen vä­ki­val­lan li­säk­si lap­si voi jou­tua eron myö­tä to­dis­ta­maan hen­kis­tä vä­ki­val­taa, vie­raan­nut­ta­mis­ta tai niin kut­sut­tua pa­kot­ta­vaa vä­ki­val­taa.

– Lap­set ei­vät tule ai­na näis­sä ti­lan­teis­sa kuul­luik­si, sa­noi sel­vi­tyk­sen te­os­sa mu­ka­na ol­lut so­si­aa­li­neu­vos Riit­ta Sär­ke­lä.

Sel­vi­tyk­ses­sä nou­si esiin usei­den eri am­mat­ti­lais­ta­ho­jen huo­li sii­tä, et­tä lap­sia pa­ko­te­taan edel­leen ta­paa­maan van­hem­paan­sa, jota he pel­kää­vät. Huol­ta­juus­rii­dois­sa teh­tä­vät pää­tök­set ei­vät ole ne­kään ai­na lap­sen edun mu­kai­sia.

– Pa­him­mil­laan per­heen rii­tai­sa ha­jo­a­mi­nen vau­ri­oit­taa las­ta elä­män­mit­tai­ses­ti, Sär­ke­lä sa­noi.

Huol­ta­juut­ta ja ta­paa­mi­soi­keuk­sia oli­si sel­vi­tyk­sen mu­kaan syy­tä ra­joit­taa ja ta­paa­mi­sis­ta luo­pu­mis­ta har­ki­ta, jos se on pe­rus­tel­tua lap­sen suo­je­le­mi­sek­si ja trau­ma­ti­soi­tu­mi­sen eh­käi­se­mi­sek­si. Ulo­sot­to­mies­ten käyt­tä­mi­ses­tä las­ten ta­paa­mis­ten täy­tän­töön­pa­noon tu­li­si luo­pua.

Täl­lä erää ero­lap­sen ti­lan­net­ta vai­keut­taa osal­taan se, et­tä huol­ta­ja pys­tyy yk­sin es­tä­mään lap­sen avun saa­mi­sen vaa­ti­vis­sa ero­ti­lan­teis­sa. Lain­sää­dän­nös­sä ei ole sää­det­ty sel­väs­ti sii­tä, mil­loin riit­tää vain toi­sen huol­ta­jan suos­tu­mus.

Jo ai­em­min on esi­tet­ty suo­si­tus la­ki­sää­tei­ses­tä psy­ki­at­ri­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta van­hem­mil­le, jos huol­to­rii­ta uh­kaa pit­kit­tyä.

Sel­vi­tys­hen­ki­löt myös eh­dot­ta­vat, et­tä lap­si­kaap­paus tun­nis­te­taan lap­seen koh­dis­tu­vak­si vä­ki­val­lak­si ja lail­la mää­ri­tel­lään lap­seen koh­dis­tu­vak­si ri­kok­sek­si.

Las­ten, nuor­ten ja per­hei­den mi­nis­te­ri­työ­ryh­män on tar­koi­tus teh­dä pää­tök­siä pal­ve­lui­den ja lain­sää­dän­nön uu­dis­ta­mi­ses­ta sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta. Grahn-Laa­so­sen mu­kaan jot­kin eh­do­tuk­set, ku­ten ela­tus­tu­en uu­dis­ta­mi­nen, ovat jo ete­ne­mäs­sä.