Ee­va Nik­ki­lä-Kii­pu­la / STT

Kan­sal­li­sar­kis­ton net­ti­si­vuil­la on juu­ri au­en­nut jul­ki­nen tie­to­kan­ta Koh­ta­lo­na Neu­vos­to­liit­to, jos­sa kar­toi­te­taan suo­ma­lais­ten koh­ta­loi­ta Neu­vos­to­lii­tos­sa vuo­si­na 1917–1964. Nyt tie­to­kan­nas­sa on noin 25 000 ni­meä, mut­ta en­si vuo­den lo­pus­sa ni­miä ar­vi­oi­daan ole­van kym­me­ni­ä­tu­han­sia. Mu­kaan ote­taan Suo­men kan­sa­lai­set ja en­ti­set Suo­men kan­sa­lai­set.

– Em­me läh­te­neet te­ke­mään et­nis­tä mää­rit­te­lyä, kos­ka on ai­na hie­man ris­kaa­be­lia sa­noa, mitä oli suo­ma­lai­suus Neu­vos­to­lii­tos­sa. En­täs jos oli esi­mer­kik­si ve­nä­läi­nen isä ja suo­ma­lai­nen äi­ti. Suo­men kan­sa­lai­suus on help­po mit­ta­ri täs­sä. Neu­vos­to­liit­toon läh­ti­jöil­lä oli Suo­men kan­sa­lai­suus ja sil­loin mu­ka­na oli et­ni­ses­ti myös ve­nä­läi­siä. Au­to­no­mi­an ai­ka­na oli pal­jon sel­lai­si­a­kin, jot­ka oli­vat taus­tal­taan ve­nä­läi­siä, mut­ta joil­la oli Suo­men kan­sa­lai­suus. He tie­ten­kin tu­le­vat mu­kaan tie­to­kan­taan, do­sent­ti Alek­si Mai­nio sa­noo.

Tie­to­kan­ta on osa vii­si­vuo­tis­ta Kan­sal­li­sar­kis­ton alais­ta Suo­ma­lai­set Ve­nä­jäl­lä 1917–1964 -tut­ki­mus­han­ket­ta, joka al­koi vuon­na 2020. Mai­nio toi­mii tut­ki­mus­hank­keen han­ke­pääl­lik­kö­nä.

Hank­keen en­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa on kes­ki­tyt­ty eten­kin suu­ren ter­ro­rin eli vuo­sien 1937–1938 ai­ka­na tuo­mit­tui­hin Suo­men kan­sa­lai­siin ja en­ti­siin Suo­men kan­sa­lai­siin.

Neu­vos­to­lii­ton suu­ren ter­ro­rin ai­ka­na Suo­men kan­sa­lai­sia tai en­ti­siä kan­sa­lai­sia tuo­mit­tiin näy­tös­luon­tei­sis­sa oi­keu­den­käyn­neis­sä ai­na­kin 6 200, mut­ta to­den­nä­köi­ses­ti hei­tä oli 1 000–2 000 enem­män. Kuo­le­maan tuo­mit­tiin yli 4 700 suo­ma­lais­ta. Van­ki­lei­rien saa­ris­toon eli Gu­la­giin tuo­mit­tiin noin 1 500 suo­ma­lais­ta.

Suu­rel­la ter­ro­ril­la tar­koi­te­taan vuo­sia 1937–1938 eli ajan­jak­soa, jol­loin Mos­ko­vas­ta lä­he­tet­tiin alu­eil­le te­loi­tus­lis­tat. Toi­min­ta oli Mai­ni­on mu­kaan hy­vin tie­toi­ses­ti yl­hääl­tä­päin joh­det­tua.

– Lop­pu­tu­lok­se­na käy­tiin sul­jet­tu­ja näy­tö­soi­keu­den­käyn­te­jä, ja lop­pu­jen lo­puk­si ol­tiin suo­raan mon­tun lai­dal­la.

Suu­ren ter­ro­rin vä­ki­val­taa voi Mai­ni­on mu­kaan luon­neh­tia vä­ki­val­ta­his­to­ri­an purs­kah­duk­sek­si.

– Se on täy­sin poik­keuk­sel­li­nen ja eri­lai­nen vä­ki­val­ta­jak­so Neu­vos­to­lii­ton­kin his­to­ri­as­sa.

Suu­ren ter­ro­rin suo­ma­lai­suh­reis­sa ko­ros­tu­vat loik­ka­rit, ame­ri­kan­suo­ma­lai­set ja Suo­men si­säl­lis­so­dan jäl­keen Neu­vos­to­liit­toon läh­te­neet pu­na­pa­ko­lai­set.

Myö­hem­min tie­to­kan­taan tu­lee tie­to­ja muis­ta­kin ryh­mis­tä, jot­ka jou­tui­vat jos­sain vai­hees­sa vä­ki­val­lan uh­reik­si Neu­vos­to­lii­tos­sa. Täl­lai­sia ovat muun mu­as­sa toi­sen maa­il­man­so­dan työ­ar­mei­jaan jou­tu­neet suo­ma­lai­set ja Muur­man­nin noin 1 500 suo­ma­lais­ta, jot­ka vuon­na 1940 pak­ko­siir­ret­tiin yh­del­lä mah­ti­käs­kyl­lä pois alu­eel­ta.

– Nämä ryh­mät ei­vät kui­ten­kaan ole suu­ren ter­ro­rin uh­re­ja, vaan yli­pään­sä neu­vos­to­mie­li­val­tai­suu­den ja -vä­ki­val­lan uh­re­ja.

Tuo­mi­oi­den kan­nal­ta suo­ma­lai­sil­le pa­him­mat seu­dut suu­ren ter­ro­rin ai­ka­na oli­vat Ura­lin, Kar­ja­lan ja Le­ning­ra­din alu­eet. Näil­le alu­eil­le kes­kit­tyi suu­rin osa suo­ma­lais­ten tuo­mi­ois­ta.

Ura­lin pää­ty­mis­tä pa­him­pien alu­ei­den jouk­koon se­lit­tä­vät Neu­vos­to­lii­ton te­ol­lis­ta­mi­sen vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mat. Sin­ne alet­tiin ra­ken­taa ni­me­no­maan ras­kas­ta te­ol­li­suut­ta 1920-lu­vun lo­pul­la ja 1930-lu­vul­la. Sa­maan ai­kaan, kun te­ol­li­suut­ta Ura­lin alu­eel­le ra­ken­net­tiin, Suo­mes­ta saa­pui Neu­vos­to­lii­ton Kar­ja­laan loik­ka­rei­ta.

– En­si vai­hees­sa loik­ka­rit oli­vat vuo­den tai pari ra­jan tun­tu­mas­sa. Kun sit­ten huo­mat­tiin, et­tä Ura­lil­la tar­vit­tai­siin vä­keä, sin­ne siir­ret­tiin mil­tei 2 000 suo­ma­lais­ta. Hei­tä re­tuu­tet­tiin työ­maal­ta toi­sel­le, Mai­nio ker­too.

Suu­ren ter­ro­rin tul­les­sa he oli­vat mel­ko yh­te­näi­nen jouk­ko, joka oli usein sa­moil­la työ­mail­la ja asui sa­mois­sa pa­ra­keis­sa. Sin­ne oli help­po an­taa kiin­ti­öi­tä kiin­ni otet­ta­vis­ta suo­ma­lai­sis­ta, am­mut­ta­vis­ta ja Gu­lag-tuo­mi­on saa­vis­ta.

Kar­ja­lan ja Le­ning­ra­din alu­ei­den koh­dal­la se­lit­tä­vä te­ki­jä löy­tyy ra­jan lä­hei­syy­des­tä. Kar­ja­las­sa­kin suo­ma­lai­sia kos­ke­vat kiin­ti­öt oli help­po täyt­tää, kos­ka nämä oli­vat myös siel­lä kes­kit­ty­neet sa­moil­le työ­pai­koil­le ja asui­na­lu­eil­le. Sa­moin Le­ning­ra­dis­sa tie­det­tiin, mis­sä suo­ma­lai­set oli­vat. Sen si­jaan esi­mer­kik­si Si­pe­ri­as­sa suo­ma­lai­set oli­vat ha­jal­laan, jo­ten sin­ne ei juu­ri an­net­tu kiin­ti­öi­tä.

Pie­nem­mis­sä tuo­mi­o­kes­kit­ty­mis­sä tuo­mi­o­käy­tän­nöt oli­vat Mai­ni­on mu­kaan pal­jon kir­ja­vam­pia.

– Ja mo­nes­ti kuo­le­man­tuo­mi­oi­ta an­net­tiin hy­vin vä­hän näi­hin kol­meen muu­hun alu­ee­seen ver­rat­tu­na.

Kai­kis­ta tuo­mi­tuis­ta Suo­men kan­sa­lai­sis­ta tai en­ti­sis­tä kan­sa­lai­sis­ta val­ta­o­sa oli mie­hiä. Tyy­pil­li­ses­ti tuo­mi­on sai yk­si­näi­nen mies tai per­heen­pää, jon­ka koh­ta­lo vai­kut­ti myös mui­hin per­heen­jä­se­niin. Per­heet jou­tui­vat kar­ko­tuk­seen.

– Var­si­nai­ses­ti tuo­mit­tu­jen li­säk­si kär­si­mys­his­to­ria on si­ten pal­jon laa­jem­paa, kos­ka se kos­kee myös per­hei­tä.

Kiin­ti­öi­tä am­mut­ta­vis­ta ja van­ki­lei­reil­le tuo­mi­tuis­ta an­net­tiin suo­ma­lais­ten li­säk­si myös muil­le Neu­vos­to­lii­ton kan­sal­li­suuk­sien edus­ta­jil­le, esi­mer­kik­si vi­ro­lai­sil­le, lat­vi­a­lai­sil­le, puo­la­lai­sil­le ja sak­sa­lai­sil­le.

Suo­men kan­sa­lai­set ja en­ti­set kan­sa­lai­set oli­vat Mai­ni­on mu­kaan tshe­kis­teil­le eli sa­lai­sen po­lii­sin Tshe­kan pal­ve­luk­ses­sa ole­vil­le help­po­ja koh­tei­ta, kos­ka heil­lä oli ol­lut yh­teyk­siä Suo­meen kir­jeen­vaih­don kaut­ta. Näin suo­ma­lai­set lii­tet­tiin väi­tet­tyi­hin Suo­mes­ta joh­det­tui­hin "sa­la­liit­toi­hin".

– Käy­tän­nös­sä kaik­ki tuo­mi­tut lii­tet­tiin täl­lai­siin "sa­la­liit­toi­hin". Tshe­kis­tien nä­kö­kul­mas­ta kir­jeet oli­vat näp­pä­riä, kos­ka sil­loin to­dis­tu­sai­neis­to oli sii­nä val­mii­na.

Suo­mes­ta saa­pu­nei­siin ver­rat­tu­na van­ho­jen pie­ta­rin­suo­ma­lais­ten tuo­mi­o­mää­rät oli­vat pie­nem­piä. Tämä se­lit­ty­nee Mai­ni­on mu­kaan sil­lä, et­tä nämä osa­si­vat ve­nä­jän kie­len jo täy­del­li­ses­ti ja tun­si­vat ve­nä­läi­sen kult­tuu­rin.

– He pys­tyi­vät suo­jau­tu­maan jol­lain ta­val­la. Heil­lä oli kei­no­ja, joil­la he pys­tyi­vät pii­lou­tu­maan ja pys­tyi­vät puo­lus­tau­tu­maan sii­nä jär­jes­tel­mäs­sä esi­mer­kik­si kie­len kaut­ta.

Sen si­jaan Suo­mes­ta ra­jan ta­kaa saa­pu­neil­la kie­li­tai­to oli heik­ko ja he oli­vat elä­neet omis­sa yh­tei­söis­sään.

Tie­to­kan­nas­ta au­ke­aa et­si­tyn hen­ki­lön hen­ki­lö­kort­ti ja kart­ta­tie­to­ja, jos­ta nä­kyy muun mu­as­sa, mi­hin et­sit­ty hen­ki­lö on pää­ty­nyt. Siel­tä löy­tyy tie­to­ja myös hen­ki­lön työ­pai­kois­ta ja am­ma­tis­ta.

Kor­tis­sa on myös mer­kin­tö­jä, kos­ka hen­ki­lö on saa­pu­nut Neu­vos­to­liit­toon ja mah­dol­li­nen kuu­lu­mi­nen Suo­men kom­mu­nis­ti­seen puo­lu­ee­seen. Ame­ri­kan­suo­ma­lais­ten koh­dal­la ker­ro­taan, kos­ka hän on saa­pu­nut Neu­vos­to­liit­toon.

Kort­tiin on myös mer­kit­ty, mil­loin ih­mi­nen on pi­dä­tet­ty ja kos­ka tuo­mio an­net­tu.

– Lop­pu­pääs­sä nä­ky­vät hy­vin tar­kat tuo­mi­o­tie­dot eli min­kä py­kä­län mu­kaan hä­net on tuo­mit­tu sekä se, on­ko hä­net am­mut­tu ja mis­sä am­pu­mi­nen on ta­pah­tu­nut.

Tuo­mit­tu­jen tie­dot täy­den­ty­vät mat­kan var­rel­la, kun tie­to­kan­taan aje­taan muun mu­as­sa tie­to­ja loik­ka­reis­ta ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­sis­ta, jois­ta on myös erik­seen ai­neis­to­ja. Mai­nio us­koo, et­tä tie­dos­toon tu­lee täy­den­nyk­siä ja kor­jauk­sia ih­mis­ten ot­ta­es­sa tut­ki­joi­hin yh­teyt­tä.

Tie­to­kan­nas­sa on nyt noin 250:n Uk­rai­nas­sa ol­leen suo­ma­lai­sen ni­met. Vuo­si­na 1917–1964 Uk­rai­nas­sa tai Kri­mil­lä tuo­mit­tiin kuo­le­maan 23 ja van­ki­lei­reil­le 26 suo­ma­lais­ta. Tuo­mi­ot pai­not­tu­vat 1930-lu­vun lo­pul­le, ker­too tut­ki­ja An­ton Ete­lä­a­ho, joka on myös mu­ka­na Kan­sal­li­sar­kis­ton tut­ki­mus­hank­kees­sa.

Ete­lä­a­ho sa­noo, et­tä te­loi­te­tut ja van­ki­lei­reil­le lä­he­te­tyt ovat var­mis­tet­tu­ja ta­pauk­sia, jois­sa tut­ki­jat ovat pys­ty­neet sel­vit­tä­mään tuo­mi­tun hen­ki­löl­li­syy­den ja esi­mer­kik­si kan­sal­li­suu­den tut­ki­muk­sel­li­ses­ti riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la. Ko­ko­nai­suu­des­saan ta­pauk­sia on hä­nen mu­kaan­sa var­mas­ti enem­män. Epä­sel­vik­si jää­vät hen­ki­löl­li­syy­det py­ri­tään sel­vit­tä­mään en­nen kuin ne jul­kais­taan.

Tar­kem­pien lu­ku­mää­rien sel­vit­te­ly edel­lyt­täi­si hä­nen mu­kaan­sa pää­syä pai­kal­li­siin ar­kis­toi­hin Uk­rai­nas­sa ja ar­kis­toi­hin Ve­nä­jäl­lä.

So­das­ta huo­li­mat­ta Suo­meen saa­tiin jou­lu­kuus­sa 2022 Uk­rai­nan tur­val­li­suus­pal­ve­lun SBU:n ar­kis­tois­ta tois­ta­kym­men­tä di­gi­toi­tua hen­ki­lö­map­pia suo­ma­lai­sis­ta. Niis­sä oli Ete­lä­a­hon mu­kaan yh­teen­sä pari tu­hat­ta si­vua.

– Se oli ai­van mah­ta­va ko­ko­nai­suus.

SBU:n ar­kis­to­läh­tei­den an­si­os­ta Uk­rai­nan suo­ma­lai­sis­ta on hy­vin­kin yk­si­tyis­koh­tai­sia tie­to­ja.

Mie­len­kiin­toi­nen on myös ta­ri­na suo­ma­lai­ses­ta me­ri­mie­hes­tä, joka pää­tyi van­ki­lei­rien kaut­ta Ma­riu­po­liin. Ete­lä­a­hon mu­kaan ta­ri­nan me­ri­mie­hes­tä tut­ki­jat sai­vat tä­män tyt­tä­rel­tä, joka toi­mit­ti hank­keel­le isän­sä muis­tiin­pa­not. Ta­ri­naa Ete­lä­a­ho täy­den­si muun mu­as­sa Val­ti­ol­li­sen po­lii­sin tie­doil­la.

Me­ri­mies sa­noi jou­tu­neen­sa Le­ning­ra­din sa­ta­mas­sa 1930-lu­vul­la hu­ma­lai­sen mi­lii­sin pi­dät­tä­mäk­si. Mat­ka jat­kui Gu­lag-van­ki­lei­ril­le Si­pe­ri­aan, mis­sä hän kär­si muu­ta­man vuo­den tuo­mi­on.

– Hä­net mää­rät­tiin asu­maan Ma­riu­po­lin kau­pun­kiin, mis­sä hän asui sak­sa­lais­ten val­lat­tua kau­pun­gin. Täl­löin mies jäi sak­sa­lais­ten puo­lel­le lin­jo­ja, Ete­lä­a­ho ker­too.

Suo­ma­lai­nen me­ri­mies liit­tyi nat­si-Sak­san ar­mei­jaan Wehr­mach­tiin ja tais­te­li itä­rin­ta­mal­la.

– Sen jäl­keen hä­net siir­ret­tiin Rans­kaan. Siel­lä hän sai yk­si­kön­pääl­li­köl­tä lu­van pa­la­ta Suo­meen. Siel­tä mut­kien kaut­ta hän saa­pui Ber­lii­niin, mis­tä pa­la­si Suo­meen.

Ma­riu­po­lis­sa mies oli il­mei­ses­ti asu­nut ko­dit­to­ma­na ja teh­nyt hant­ti­hom­mia.

Aso­van­me­ren ran­nal­la si­jait­se­vas­sa Ma­riu­po­lis­sa asui mui­ta­kin suo­ma­lai­sia 1930-lu­vul­la. Hei­tä on il­mei­ses­ti ol­lut ra­ken­ta­mas­sa muun mu­as­sa ny­kyi­sen Uk­rai­nan so­dan ai­ka­na tun­ne­tuk­si tul­lut­ta su­rul­li­sen­kuu­lui­saa Azovs­ta­lin te­räs­teh­das­ta.

Suo­ma­lai­sia oli pää­ty­nyt Uk­rai­naan jo en­nen Ve­nä­jän val­lan­ku­mous­ta. Hei­tä oli siel­lä kei­sa­ril­li­sen Ve­nä­jän ar­mei­jas­sa ja lii­ke-elä­män pal­ve­luk­ses­sa. Ve­nä­jän si­säl­lis­so­dan ai­ka­na Suo­mes­ta pa­en­nei­ta pu­na­pa­ko­lai­sia ajau­tui pu­nais­ten puo­lel­le Uk­rai­nas­sa.

– Suo­men kom­mu­nis­ti­nen puo­lue pe­rus­ti 1919 Ki­o­van lä­his­töl­lä Mez­hy­hir­jan luos­ta­riin in­va­li­di­sai­raa­lan, jo­hon kul­je­tet­tiin use­am­pi sata suo­ma­lais­ta. Muu­ta­man kuu­kau­den ku­lut­tua val­koi­set taas lä­hes­tyi­vät Ki­o­vaa, jol­loin in­va­li­di­sai­raa­las­sa ol­leet eva­kuo­i­tiin Pie­ta­riin.

Uk­rai­naan 1920-lu­vul­la tul­leet suo­ma­lai­set oli­vat enim­mäk­seen Suo­men si­säl­lis­so­dan jäl­keen Neu­vos­to­liit­toon tul­lei­ta pu­na­pa­ko­lai­sia, mut­ta 1930-lu­vul­la sin­ne al­koi tul­la loik­ka­rei­ta ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­sia suu­riin ra­ken­nusp­ro­jek­tei­hin, Azovs­ta­lin te­räs­teh­taan li­säk­si esi­mer­kik­si Dnepr­jo­en pa­to­työ­mail­le.

Ka­la­jo­el­la asu­va Teu­vo Tuo­ri­la on an­ta­nut ja saa­nut tie­to­ja su­ku­lai­sis­taan Kan­sal­li­sar­kis­ton tut­ki­mus­hank­keen kaut­ta. Hank­keen kan­nal­ta uu­sia tie­to­ja hän on pys­ty­nyt an­ta­maan isoi­sän­sä ser­kus­ta Rei­no Yli­ta­los­ta.

Pa­ri­kymp­pi­nen Rei­no oli läh­te­nyt Hi­man­gal­ta Ka­na­daan met­sä­töi­hin 1926. Elä­mä vai­keu­tui kol­me vuot­ta myö­hem­min New Yor­kin pörs­si­ro­mah­duk­sen ta­kia, ja niin­pä Rei­no läh­ti vär­vä­rin hou­kut­te­le­ma­na töi­den pe­räs­sä Neu­vos­to-Kar­ja­laan.

– Vär­vä­ri mak­soi At­lan­tin yli­tyk­sen niil­le, joil­la ei ol­lut ra­haa. Hei­dän piti Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa omal­la työl­lään tie­na­tuil­la ra­hoil­la mak­saa vär­vä­ril­le ta­kai­sin, Tuo­ri­la ker­too.

Le­ning­ra­dis­ta Rei­no pää­tyi Uh­tu­an suun­nal­le met­sä­töi­hin. Lu­pauk­set val­miis­ta asuin­nois­ta ei­vät pi­tä­neet paik­kaan­sa, vaan ka­na­dan­suo­ma­lai­set jou­tui­vat it­se ra­ken­ta­maan ta­lon­sa.

Vuon­na 1937 Hi­man­gan kirk­ko­her­ran­vi­ras­toon tuli ul­ko­mi­nis­te­ri­ös­tä kir­je, jon­ka mu­kaan Rei­no oli vuon­na 1936 ot­ta­nut Neu­vos­to­lii­ton kan­sa­lai­suu­den.

– En tie­dä, oli­ko Neu­vos­to­lii­ton pas­si hä­nel­le on­ni, kos­ka hän­tä ei sur­mat­tu vuo­sien 1937–1938 Sta­li­nin val­ta­vien vai­no­jen ai­ka­na. Sil­tä alu­eel­ta kyl­lä vie­tiin mie­hiä yöl­lä, ja päi­väl­lä oli ih­me­tel­ty, min­ne nämä ovat ka­don­neet.

Syk­syl­lä 1939 ti­lan­ne muut­tui. Le­pa­jo­en ja use­am­man lä­hi­ky­län asuk­kail­le tuli tie­to kol­men päi­vän siir­to­kul­je­tus­ko­kei­lus­ta. Ju­nan­vau­nut ah­det­tiin täy­teen ih­mi­siä al­keel­li­siin oloi­hin, ja juna läh­ti mat­kaan. Mat­kus­ta­jien jou­kos­sa oli­vat Rei­non vie­nan­kar­ja­lai­nen vai­mo Pau­la ja per­heen kol­me las­ta sekä Pau­lan isä. Kol­me päi­vää ve­nyi pa­riin viik­koon, ja pää­te­py­säk­ki oli Ar­kan­ge­lis­sa.

– Siel­tä hei­dät kul­je­tet­tiin muu­ta­man kym­me­nen ki­lo­met­rin pää­hän ete­läm­mäk­si käy­tän­nös­sä voi sa­noa van­ki­lei­ril­le, Tuo­ri­la ker­too.

Lei­ril­lä kuo­li­vat Pau­lan isä, lei­ril­le kul­je­te­tut kol­me las­ta sekä lei­ril­lä syn­ty­neet kak­so­set.

Rei­no oli jää­nyt Uh­tu­an suun­nal­le muun per­heen jou­tu­es­sa ju­na­mat­kal­le.

– Hän­tä oli siel­lä kuu­lus­tel­tu an­ka­ras­ti, mik­si hän oli tul­lut Ka­na­das­ta Neu­vos­to­liit­toon. Rei­no oli se­lit­tä­nyt, et­tä työ­ha­kuun ja lei­pää tie­naa­maan. Lop­pu­jen lo­puk­si hä­nel­le an­net­tiin kak­si mah­dol­li­suut­ta: liit­tyä puna-ar­mei­jaan tai läh­teä mon­tun reu­nal­le te­loi­tet­ta­vak­si.

Tuo­ri­lan mu­kaan Rei­no jou­tui tais­te­le­maan puna-ar­mei­jas­sa, kun hä­nen kol­me vel­je­ään tais­te­li tal­vi­so­das­sa Suo­men puo­lel­la.

Rei­no haa­voit­tui Laa­to­kan poh­jois­puo­lel­la ja kul­je­tet­tiin sai­raa­laan Sor­ta­va­laan. Sai­raa­las­sa­o­lo­ai­ka­na Rei­no ja Pau­la sai­vat käy­dä kir­jeen­vaih­toa. Kun Rei­non kat­sot­tiin kes­tä­vän kul­je­tuk­sen, hän sai mat­kus­taa vai­mon­sa luok­se lei­ril­le.

– Siel­lä Rei­no ru­pe­si pik­ku hil­jaa kuih­tu­maan ja lo­pul­ta ok­sen­si ver­ta ja kuo­li, Tuo­ri­la ker­too.

Per­hees­tä lei­ril­tä elos­sa sel­vi­si vain Pau­la.

---

Jut­tua kor­jat­tu klo 12.56: Li­sät­ty Mai­ni­on etu­ni­mi ja tit­te­li.