SDP ratkaisee käännytyslain läpimenon – Razmyar vahvistanut, ettei äänestä lain puolesta
Sanna Nikula, Iiro-Matti Nieminen / STT
Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on loppusuoralla, ja todennäköisesti se hyväksytään eduskunnassa kiireellisenä. Enemmistö kansanedustajista vaikuttaisi olevan sillä kannalla, että laki on varotoimena tarpeen kansallisen turvallisuuden takia ja myös siksi, että itäraja on ollut pitkään suljettuna ja sitä halutaan avata. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, kuinka moni vaa'ankieliasemassa olevan SDP:n edustajista ei aio tukea lakiesitystä.
Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se voidaan säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi eilen, että monet edustajista odottavat perustuslakivaliokunnan lausunnon ennen kuin muodostavat lopullisen kantansa. Hän kuitenkin painotti selkeän enemmistön olevan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen takana ja se on myös ryhmän lopullinen kanta, jos – ja todennäköisesti kun – perustuslakivaliokunta antaa asiassa perjantaina vihreää valoa.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kertoi jo eilen viestipalvelu X:ssä, ettei tule äänestämään lain puolesta. Hänen mielestään hallintovaliokunnan tekemät muutokset eivät korjaa lakiesityksen perustavanlaatuisia ongelmia suhteessa perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.
STT ei ole saanut Razmyarilta vastausta siihen, aikooko hän äänestää ei vai esimerkiksi tyhjää. Laskusääntöjen vuoksi sillä on merkitystä, antavatko lakiin kriittisesti suhtautuvat edustajat ei-äänen vai tyhjän äänen tai ovatko poissa äänestyksestä.
Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Se tarkoittaa, että ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta poikkeuslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.
Jos vasemmistoliiton ja vihreiden kaikki 24 edustajaa äänestäisivät kiireelliseksi julistamista vastaan, saisi muita ei-ääniä olla enintään yhdeksän. Laskelmat voivat luonnollisesti muuttua, jos jotkut käännytyslakia kannattavista edustajista ovat syystä tai toisesta poissa äänestyksestä.
SDP:llä on asiassa ryhmäkuri, joten kriittiset edustajat äänestävät todennäköisesti tyhjää tai ovat poissa äänestyksestä. Esimerkiksi hallituspuolueiden kansanedustajista RKP:n Eva Biaudet ja kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen äänestivät tyhjää, kun eduskunta kesäkuussa äänesti elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamuksesta. Biaudet on myös jo kertonut, ettei kannata käännytyslakia.
Tuppurainen ei SDP:n edustajien toimintatapaa eilen sen enempää avannut.
– Ryhmän säännöissä on menettelyt sille, mikäli joku edustaja haluaisi hakea ryhmältä lupaa poikkeavaan äänestyskäyttäytymiseen, hän sanoi ottamatta kantaa mahdollisiin rangaistuksiin.
Aiemmin lakia ovat SDP:ssä julkisesti kertoneet vastustavansa Razmyarin lisäksi Elisa Gebhard ja Johan Kvarnström. STT on yrittänyt tavoitella heitä kysyäkseen, onko kanta yhä sama. Mediatietojen mukaan muutamia muitakin kriittisiä puolueessa on ainakin ollut.
Perustuslakivaliokunta kuulee perjantaina ennen lausuntoa vielä muutamia oikeusoppineita. Kuultavina ovat eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen sekä professorit Mikael Hidén, Olli Mäenpää, Tuomas Ojanen ja Janne Salminen.
Hallintovaliokunta puolestaan kokoontuu todennäköisesti maanantaina iltapäivällä viimeistelemään mietintönsä, arvioi valiokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) STT:lle.
Kokouksen jälkeen hallintovaliokunnan mietintö tulee julkiseksi. Silloin selviää, millaisia muutoksia eduskunta on tehnyt hallituksen esitykseen käännytyslaista.
Hallintovaliokunta päätti eilisessä kokouksessaan, että sen mietintöluonnos ei tule tässä vaiheessa julkiseksi. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat olisivat halunneet luonnoksen julkiseksi mutta jäivät äänestyksessä vähemmistöön. Valiokunnan demarijäsenet äänestivät asiassa tyhjää.
Vihreät pitää vielä ryhmäkokouksen sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ovat saaneet työnsä valmiiksi, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne STT:lle.
Harjanteen mukaan vihreät kuitenkin vastustaa lakia, joka on "ongelmallinen todella monin tavoin ja tuskin edes tehokas". Vihreissä ei kuitenkaan ole sääntöjen mukaan ryhmäkuria.
Vasemmistoliitto on kertonut äänestävänsä lakia vastaan.
Eduskunnan suureen saliin käännytyslaki voisi tulla ensimmäiseen käsittelyyn ensi viikon tiistaina. Äänestysten vuoro olisi todennäköisesti ensi viikon perjantaina.
Käännytyslaki on poikkeuslaki, joten se pitää hyväksyä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Täysistunnossa äänestettäisiin ensin lain julistamisesta kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiesitys voitaisiin hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Lailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.
Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.