Purra: Sähköautoilijoiden verotaakka nousee jatkossa, maaseudulla kulut eivät saa karata käsistä – "Sopeutus tehtävä leikkauspainotteisesti, piti niistä saksista tai ei"
Iiro-Matti Nieminen / STT
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan lähtöasetelma hallituksen kevään kehysriihtä ajatellen on hyvin haastava. Valtion alijäämä kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa, Purra kertoi puheessaan Veronmaksajain Keskusliiton Vero2024-tapahtumassa Helsingissä.
Hallitus aikoo tehdä kehysriihessä päätökset miljardiluokan lisäsopeutuksesta, jotta alijäämiä saadaan suitsittua ja julkisen talouden velkaantumista hillittyä.
Purran mukaan "sopeutus on tehtävä leikkauspainotteisesti, piti niistä saksista tai ei". Samalla Purra sanoi, että myös veronkiristyksiä tarvitaan.
Purran saksikommentti viittaa sosiaalisessa mediassa julkaistuun kuvaan, jossa hän esiintyy käsissään sakset ja kasvoillaan hymy. Purra on viime aikoina viestinyt leikkauksista myös jakamalla viestipalvelu X:ssä kuvia leikkuulaudoista, joissa on hänen kuvansa.
Talous- ja veropolitiikkaa käsittelevässä puheessaan Purra ei paljastanut tarkemmin, millaisia menoleikkauksia ja veronkorotuksia hallitus kaavailee huhtikuun kehysriiheen. Toimia valmistellaan parhaillaan kokoomuksen ryhmänjohtajan Matias Marttisen vetämässä hallituspuolueiden työryhmässä.
Työn verotuksen kiristäminen ei olisi Purran mielestä järkevää. Hänen mukaansa työn verotus on Suomessa kireää, ja varsinkin ylimmät marginaaliveroasteet ovat korkeita.
– Koska tarvitsemme Suomeen työtä lisää, ei vähemmän, en pidä kovin järkevänä politiikkana kiristää työn verotusta.
Samalla Purra totesi, että arvonlisäverokantojen nostaminen kohottaisi todennäköisesti kulutustavaroiden ja ruoan hintaa.
– Tälläkin on haitallisia vaikutuksia. Siksi olisi järkevää ensin karsia ei-välttämättömistä menoista.
Purran mukaan valtio käyttää nykyisin rahaa sellaisiin asioihin, jotka eivät ole valtion ydintehtäviä. Ydintehtäviin kuuluvat hänen mielestään ensisijaisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, koulutus, terveydenhuolto, perusturva ja infrastruktuuri.
– On kyettävä tekemään priorisointeja ja arvovalintoja. On valittava, mihin rahat käytetään, kun vähät rahat ovat loppumassa.
Purra nosti puheessaan esiin myös Suomen kokonaisveroasteen laskun. Hänen mukaansa on realismia, että nykyisillä alijäämillä veroasteen lasku on syytä pysäyttää.
Yksi syy kokonaisveroasteen laskuun on liikenteen sähköistyminen, jonka seurauksena polttoaineverojen ja autoveron tuotot supistuvat. Purra totesi, että sähköistyvän liikenteen verottamiseen on kehitettävä uusia tapoja.
– On selvää, että jatkossa sähköautoilijoiden verotaakka nousee nykyisestä, Purra sanoi.
Hän ei ottanut kantaa siihen, millä tavalla tämä käytännössä toteutettaisiin. Liikenteen verotus on tarkoitus uudistaa kuluvan vaalikauden aikana. Purran mukaan uudistuksessa pitää varmistaa, että elämisen kustannukset eivät karkaa käsistä maaseudulla.
Lisäksi Purra katsoo, että terveyden edistämiseen voitaisiin pyrkiä myös uudenlaisella veropolitiikalla.
– Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoi puheenvuorossaan, että palkansaajan ostovoima kääntyy vihdoin nousuun tänä vuonna. Ostovoiman kasvun taustalla ovat palkkaverotuksen keveneminen ja reaalipalkkojen nousu. Veronmaksajien arvion mukaan keskituloisen 3 821 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoima kohenee 750 eurolla vuositasolla.
Lehtisen mielestä kevään kehysriihessä ei saisi kiristää veroja ainakaan palkkaverotuksesta ja yritysten verotuksesta. Sen sijaan alkoholin, tupakan ja virvoitusjuomien verotuksesta voisi Lehtisen mukaan etsiä kohteita lisäkorotuksille.
Lehtinen väläytti myös mahdollisuutta sähkön verotuksen kiristämiseen. Hän myöntää, että kyseessä on herkkä asia.
– Jos (sähkö)markkinat rauhoittuvat pysyvämmällä tavalla, voidaan ajatella, että täälläkin on mahdollisuuksia aika vähin vaurioin tehdä jokin pieni tarkistus.
Arvonlisäverokannat olisi Lehtisen mielestä hyvä pitää kehysriihessä ennallaan. Jos arvonlisäveroja kuitenkin jatkossa korotetaan, kannattaisi Lehtisen mukaan korottaa sekä yleistä 24 prosentin alv-kantaa että alennettua 14 prosentin alv-kantaa. Muun muassa ruoka on nyt 14 prosentin alennetun verokannan piirissä.
