Perussuomalaiset haluaa yhä leikata neljäsosan Ylen rahoituksesta – SDP:n Guzeninan mukaan ei voi sanoa, ettei mistään saa leikata
Iiro-Matti Nieminen / STT
Eduskuntapuolueiden pitäisi tulla näkemyksissään merkittävästi toisiaan vastaan, jotta ne pääsisivät kompromissiin Yleisradion tulevaisuuden rahoituksesta. Yle-työryhmässä istuva perussuomalaisten Joakim Vigelius kertoo STT:lle, että puolue kannattaa yhä 25 prosentin leikkausta Ylen rahoitukseen.
Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat perinteisesti korostaneet Ylen roolia, eivätkä ne ole väläyttäneet suuria leikkauksia Ylen rahoitukseen. Suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä työryhmässä edustavan Maria Guzeninan mukaan ei voi kuitenkaan "betonoida täysin" ja sanoa, ettei mistään Ylellä saa leikata.
Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmä on tiivistänyt kokoustahtiaan nyt, kun ryhmä on aloittamassa vaikeiden rahoituskysymysten käsittelyn. Viime syksynä aloittanut työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi ennen eduskunnan kesätaukoa.
Odotuksia Yleen kohdistuvista säästöistä on kasannut se, että nykyiset päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset esittivät viime vaalikaudella tuntuvia leikkauksia Ylen rahoitukseen.
Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.
Näkyvästi Yleä kritisoineen Vigeliuksen mukaan perussuomalaisten leikkaushalujen keskeinen syy on, että Ylen rahoitus on nykymuodossaan "Pohjoismaiden ja koko maailman kärkeä". Hänen mukaansa Yle on maan väkilukuun ja talouden kokoon suhteutettuna jopa kymmeniä prosentteja kalliimpi kuin sen verrokit Pohjoismaissa.
Yle puolestaan sanoi työryhmälle toimitetussa muistiossa, että yleisradiotoiminnan rahoitus on Suomessa keskitasoa tai vähän sen alle, jos sitä verrataan muihin Pohjoismaihin tai keskikokoisiin Euroopan maihin, joiden yleisradioyhtiöt ovat samankaltaisia.
Vigelius pitää lisäksi ongelmana, että Ylen rahoitus kasvaa nyt indeksikorotuksilla nopeammin kuin Yle-veron tuotto.
– Jos Ylen annetaan jatkaa normaalilla kasvu-urallaan, Yle-veroa pitäisi korottaa, eikä sitä voida pitää perusteltuna nykyisessä valtiontalouden tilanteessa.
SDP:n Guzeninan mielestä kokoomus ja perussuomalaiset lähtivät "aika rehvakkaalla otteella" viemään eteenpäin Ylen rahoituksen leikkauksia.
– Harvemmin silloin saadaan parasta mahdollista ratkaisua aikaan, jos esitetään, että summa X on tässä pöydällä, ja siihen pitää löytyä sopivat palaset, joista leikataan, Guzenina sanoo STT:lle.
Guzeninan mukaan pitää ymmärtää, mitä 120–140 miljoonan euron leikkaukset Ylen rahoitukseen tarkoittaisivat käytännössä.
– Kyllä tässä realiteetit ovat varmasti valjenneet kaikille tahoille, ja se on tavallaan ehkä viisauden alku. Tieto lisää tuskaa niin sanotusti, Guzenina sanoo.
Hän mainitsee, että esimerkiksi urheilu oli Yle-työryhmän keskusteluissa nostettu esiin kohteena, joka tulisi pitää suojassa leikkauksilta.
– Vasta siis keskusteluissa. Mitään ei ole päätetty.
Guzenina pitää tärkeänä, että audiovisuaalisen alan tilanne huomioidaan työryhmässä. Hänen mukaansa Ylen ostoja ei pitäisi nyt vähentää, kun av-alan tilanne on huonontumassa.
– Näkisin, että ostoja pitäisi pikemminkin lisätä tässä tilanteessa, jotta saadaan enemmän kotimaista tuotantoa.
Guzenina sanoo lähestyvänsä objektiivisesti kysymystä Ylen rahoituksesta.
– Ei voi sanoa, ettei mistään voi leikata, mutta ei myöskään voi sanoa, että otetaan vaan sieltä 120 (miljoonaa euroa), Guzenina sanoo.
– Johonkin suuntaan tässä varmaan Ylen talouden osalta tullaan liikkumaan, mutta millä aikavälillä ja minkälaisilla summilla, sitä ei tässä vaiheessa voi vielä sanoa.
Yle-työryhmän kokoomuslaiset jäsenet ovat kommenteissaan pidättyväisiä. Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan kokoomus pitää työskentelyn kannalta tärkeänä, että eduskuntaryhmät eivät lukitsisi tarkkoja kantoja tässä vaiheessa.
– Kokoomuksella on ollut viime kaudella vaihtoehtobudjeteissaan säästöesityksiä Ylen rahoituksesta. Siitä valtion taloustilanne on kiristynyt, joten sen vuoksi säästöpaineita kohdistunee myös Yleen, Talvitie kertoo tekstiviestillä STT:lle.
Työryhmää johtava Matias Marttinen (kok.) ei halua ottaa kantaa siihen, miten siinä tapauksessa edetään, jos työryhmä ei pääse työssään yksimielisyyteen.
– Sitten siinä täytyy tehdä toisenlaisia ratkaisuja, Marttinen sanoo STT:lle.
– Olen koko prosessin ajan korostanut, että tavoitteenani on tehdä yksimielinen mietintö. Toivon, että puolueiden kesken löytyy yhteinen näkemys Yleä koskevista asioista. Sillä on suuri merkitys ja arvo, että Yleä koskien puolueet pystyisivät edelleen yhdessä sopimaan linjauksista, Marttinen jatkaa.
Perussuomalaisten Vigeliuksen mukaan työryhmässä on käynnissä tietynlainen neuvottelutilanne, koska siellä pyritään yksimieliseen lopputulemaan.
– Se on tietysti nykyisellään aika vaikeasti saavutettavissa puolueiden erilaisten kantojen vuoksi, Vigelius sanoo.
SDP:n Guzenina ei sulje pois sitä, että työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.
– En itse asiassa pitäisi mitenkään toivottomana tätä työtä. Mutta emme tosin ole myöskään vielä siinä vaiheessa, jossa helposti saattaa tilanne eskaloitua.
Oppositiopuolue keskusta on kertonut kannattavansa Ylen rahoituksen leikkaamista 20 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Keskusta toteuttaisi säästöt kaksi vaalikautta kestävällä indeksijäädytyksellä eli pidemmän ajan kuluessa.
– Lähdemme tietysti siitä, että myös Yle osallistuu talkoisiin. Kun valtiontalous on tiukalla, niin kaikki kantavat kortensa kekoon, sanoo Yle-työryhmään kuuluva Jouni Ovaska (kesk.) STT:lle.
Ovaska ei halua avata, millaisia keskusteluja työryhmässä on käyty Ylen tehtävistä tai rahoituksesta. Hänestä olisi tärkeää, että työryhmässä saavutettaisiin yhteinen linja puolueiden kesken.
Ovaska ja Vigelius kertovat pitävänsä hyvin todennäköisenä, että Ylen rahoitusta leikataan tällä vaalikaudella.
– Mutta ennen kuin kaikki puolueet ovat sovussa takana, on turha lähteä spekuloimaan liikoja, Ovaska sanoo.
Syksyllä perustetussa Yle-työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Ylen tehtäviä ja rahoitusta koskevat muutokset on perinteisesti valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Työryhmä on syksystä lähtien kuullut laajasti asiantuntijoita ja media-alan toimijoita. Marttisen mukaan työryhmä valmistelee nyt mietintöä, jossa käydään läpi Ylen ja kaupallisen median suhdetta, Yleä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta sekä "totta kai ehkä haastavimpina" rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.
Työryhmän on tarkoitus antaa mietintönsä eduskunnan kevätistuntokauden loppuun mennessä. Marttisen mukaan kokousaikoja on lisätty toukokuulle ja työryhmä kokoontuu nyt 2–3 kertaa viikossa.
– Nyt sitten haetaan näihin vaikeimpiin kysymyksiin parhaillaan vastauksia, Marttinen kertoo.
Hän ei halua arvioida, miten todennäköisesti työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.
Perussuomalaisten Vigelius sanoo, että jos yksimielistä sopua ei saavutettaisi, pyrittäisiin mahdollisimman laajaan tukeen lopulliselle mietinnölle.
– Vaikka sieltä yksittäisiä puolueita saattaisi tehdä pesäeroa siihen, mihin suuntaan mietintö lähtee kehittymään, niin varmasti suuri tuki saadaan sille paperille, joka sieltä valmistuu, Vigelius sanoo.
– Itse olen pitänyt ja perussuomalaiset on pitänyt lähtökohtana, että sellaista sopua työryhmässä ei voi syntyä, että Yleltä ei leikattaisi.
