Pattitilanne ratkaistava maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella
Pertti Mattila / STT
Suomen maahanmuuton pattitilanne on ratkaistava maahanmuuton yhteiskuntasopimuksella, esittää tuore raportti. Osmo Soininvaaran ja Jussi Pyykkösen laatiman selvityksen tilasivat Keskuskauppakamari ja ajatuspaja Akava Works.
Raportin tekijöiden mukaan yhteiskuntasopimus tarvitaan, koska maahanmuutto on Suomelle sekä ongelma että täysin välttämätön ratkaisu.
Yhteiskuntasopimus rakentuisi pisteytysmallista ja työnhakuviisumista, humanitaarisen maahanmuuton painopisteiden muuttamisesta sekä kotoutumisen kannusteiden uudistamisesta.
– Suomi on ajautumassa pahoihin rakenteellisiin ongelmiin ikääntymisen ja työvoimapulan takia. Hallittu ja melko runsas maahanmuutto tarjoaa tähän luontevan ratkaisun. Koska kyse on yhteiskuntaa voimakkaasti muovaavasta asiasta, tarvitaan ennustettavissa oleva ja kauas tulevaisuuteen katsova linja, Soininvaara sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa yhteiskuntasopimus on tarpeen myös siksi, että maahanmuutto on kiistelty aihe.
Raportin kirjoittajat ehdottavat, että Suomeen luotaisiin pisteytysmalli, jonka perusteella voitaisiin myöntää oleskelulupa.
– Suomi ei voi jäädä seuraamaan sivusta, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy globaalisti. Tarvitsemme selkeän ja johdonmukaisen järjestelmän, joka tuo Suomeen erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla on hyvät edellytykset työllistyä ja rakentaa tulevaisuuttaan täällä, täydentää Pyykkönen.
Pisteitä saisi ensinnäkin kielitaidosta, tutkinnoista ja työhistoriasta. Kulmakarvoja saattaa nostaa se, että pisteitä toisi myös riittävän nuori ikä. Raportti perustelee tätä sillä, että ikä kertoo odotettavissa olevista työvuosista. Niin ikään työtarjous tai työsuhde antaisi pisteitä. Puolison tai lasten koulutus, kielitaito ja työskentelyala tulisi samoin huomioida pisteissä.
Jos kuitenkin jäisi pisteytysmallissa matalampaan pistemäärään, voisi hakea työnhakuviisumia. Työnhakuviisumi toimisi määräaikaisena viisumina, jonka puitteissa saisi hakea ja tehdä töitä tai perustaa yrityksen.
– Työnhakuviisumilla tulleilta ihmisiltä olisi rajattu pois oikeus hakea sosiaaliturvaa. Kun työllistymiskriteerit täyttyvät, viisumi voitaisiin päivittää oleskeluluvaksi, Soininvaara sanoo.
Toiseksi pilariksi maahanmuuton yhteiskuntasopimukselle kaksikko esittää humanitaarisen maahanmuuton painopisteen muuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti turvapaikanhakijoiden määrän vähentämistä ja samalla kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Kolmantena pilarina on kotoutumisen kannusteiden parantaminen.
– Suomeen muuttaneiden on saatava nopea ja tehokas pääsy työmarkkinoille. Tämä merkitsee käytännössä nykyistä kannustavampaa sosiaaliturvaa, segregaation ehkäisyä sekä työllisyyspalveluiden uudistamista, Pyykkönen täydentää.
Kirjoittajien mukaan Suomelle tarvitaan pitkäjänteinen maahanmuuton linja. Siksi on raportin mukaan aika tunnustaa, että maahanmuutto on joka tapauksessa osa Suomen tulevaisuutta – kysymys on siitä, haluammeko sen olevan hallittua vai hallitsematonta.