Palvelujen siirto hyvinvointialueelle herättää pelkoja ja ahdistusta
Satakunnan hyvinvointialue siirtää kotihoidon palveluita yksityisiltä omalle henkilökunnalle. Siirto ei käy kivuttomasti. Etenkin osa ikäihmisistä kokee tilanteen pelottavaksi.
Pauli Uusi-Kilponen
Satakunnan hyvinvointialueen toimialajohtajan Jaana Männikön mukaan on järkevää siirtää tehtäviä omaan tuotantoon yksityisiltä kotipalveluiden tuottajilta, koska omaa väkeä on vapaana.
– Olemme joutuneet muutostilanteessa järjestämään yhteistoimintaneuvotteluita lähinnä tehtävien siirron takia. Eli työvoimaa siirretään sinne, missä heille on tarvetta ja pois sieltä, mistä se on mahdollista, sanoo Jaana Männikkö.
Hän tunnustaa hyvän palvelutason ylläpidon olevan haasteellista tilanteessa, jossa suuria muutoksia pitää tehdä nopealla aikataululla.
– Nyt korjataan niitä valuvikoja, joita alueita perustettaessa syntyi, Männikkö toteaa.
Yksityiset palvelutuottajat ovat saaneet asiakkaitten omaisilta palautetta siitä, miten palveluiden siirrot ovat aiheuttaneet ikäihmisille hämmennystä, suoranaista pelkoa ja ahdistuneisuutta.
– Meille kerrotaan, että kun tuttu henkilö vaihtuu uuteen tuntemattomaan tulijaan, niin etenkin muistisairaat kokevat turvattomuutta. He eivät aina ymmärrä, mitä asiaa tulijalla on, sanoo Aito-Hoitotiimin yrittäjä Katriina Lindfors.
Hän pitää ongelmana myös hoitajien runsasta vaihtumista. Lindforsin mukaan heidän yrityksessä ei ole vastaavaa tilannetta, vaan yleensä kullakin ikäihmisellä on pääsääntöisesti sama tai samat hoitajat.
– Kyllä tällaisella hoitosuhteella on iso etu. Tunnetaan ihminen, hänen mahdolliset sairaudet, lääkitys, ruokailu jne. On myös jotain haavoja ja muita vaivoja, joita pitää hoitaa. Tällaiset saattavat jäädä huomaamatta, jos vaihtuvuus on suurta, hän pohtii.
Lindfors pitää tärkeänä myös luottamuksellista suhdetta ikäihmiseen.
– Monilla on tarvetta kertoa tunneistaan ja mielialoistaan. Tällainen avautuminen edellyttää luottamuksellista suhdetta hoitajan ja hoidettavan välillä.
Ihan ainutlaatuista ei ole se, että ikäihminen kertoo itsetuhoisista ajatuksistaan tai lääkkeiden väärinkäytöstä.
– Jos hoitajalle puhuminen auttaa tällaisten ongelmien yli pääsemiseen, kokee oman työn äärimmäisen tärkeäksi, Lindfors sanoo.
Jaana Männikkö sanoo murrosvaihetta haastavaksi, kun vielä henkilökunnan vaihtuvuus on suurta. Hän ei myöskään kiistä kaikkea palautetta, joita ikäihmisiltä on tullut palvelutuottajan vaihdosta.
– On tärkeää palvelun parantamisen kannalta, että meidän esihenkilöihin otetaan suoraan yhteyttä. Näiden yhteydenottojen jälkeen voidaan mahdollisiin ongelmiin puuttua ja tehdä parannuksia.
Männikkö sanoo, että kun käyntejä ikäihmisen luona tulee enemmän, myös luottamus tulijaan voi syntyä, kuten aikaisempaankin hoitajaan.
Omaiset ovat viestineen myös tapauksista, miten lääkkeitä ja ruokaa on unohdettu antaa, kun ohjeita eri ole osattu esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi lukea.
– Tällaista ei ole minun tietooni tullut, sanoo Männikkö ja toistaa kehotuksen ottaa yhteyttää esihenkilöön tai henkilöihin.
Ne palveluntuottajat, jotka eivät ole lopettaneet, jatkavat esimerkiksi Raumalla pienemmällä henkilökunnalla ja tarjoavat palveluitaan niille, joilla on kykyä maksaa. Yleinen taksa on noin 30 euroa käynniltä.
– Jos henkilö tarvitsee useamman käynnin päivässä, niin hintaa toki sovitellaan, eikä jokaisesta tunnista laskuteta, sanoo Lindfors.
Hän tunnustaa tilanteen pahentuneen montaa kautta: hyvinvointialueen tarpeen lisätä omaan palvelutuotantoaan, kilpailun kiristyminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen.
Kotitalousvähennystä voi vuodessa saada 1 600 euroa henkilö, kun se ennen oli 2 250 euroa ja työkorvaus aleni 40 prosentista 35 prosenttiin.
– Kyllä muutos heikensi ilman muuta meidän tilannetta. Moni haluaisi yhä käyttää entistä tuttua palvelua tutulla henkilökunnalla, mutta kun monilla ikäihmisellä on pieni eläke, niin palveluitamme ei ole varaa käyttää, harmittelee Lindfors.
Aito-Hoitotiimi työllistää neljä vakituista ja kolme keikkatyötä tekevää.


