Pau­li Uu­si-KIl­po­nen

Jää­kiek­ko on fyy­si­nen tai­to­la­ji. Mut­ta se on en­nen kaik­kea myös tah­to­pe­li. Kun mar­gi­naa­lit ovat pie­net, kään­tyy peli useim­min sen eduk­si, kum­pia tah­too voit­toa enem­män.

Pää­val­men­ta­ja Tomi Läm­sä ja ur­hei­lu­joh­ta­ja Kal­le Sahls­tedt poh­ti­vat Sa­ta­kun­nan Kan­san haas­tat­te­lus­sa lä­hin­nä jouk­ku­een pe­li­ta­val­li­sia asi­oi­ta. Mitä teh­dään, kun vas­tus­ta­ja pai­neis­taa, ajaa lu­jaa yl­hääl­tä kiin­ni tai pe­laa no­pe­aa pys­ty­suun­nan kiek­koa. Kak­si­kon kom­men­teis­ta jäi vä­hän se maku, et­tä näi­hin pe­lil­li­siin haas­tei­siin jouk­kue pyr­ki vas­taa­maan ja vas­taa en­si kau­del­la­kin.

Lu­kon on­gel­mat ei­vät ol­leet pe­li­ta­val­li­sia. Ma­te­ri­aa­li oli ko­ko­na­suu­des­saan niin laa­du­kas, laa­ja ja hy­vä­jal­kai­nen, et­tä se pys­tyi pe­laa­maan niin no­pe­aa pys­ty­suun­nan kiek­koa kuin kiek­ko­kont­rol­lia vii­ve­läh­töi­neen.

Lu­kon koko kau­den on­gel­ma oli sii­nä, et­tei se pys­ty­nyt pe­laa­maan jouk­ku­ee­na sa­nan täy­des­sä mer­ki­tyk­ses­sä, vaan enem­män­kin yk­si­löi­den kaut­ta. Peli ai­lah­te­li, kos­ka jos­kus joi­tain pe­laa­jia hu­vit­ti, jos­kus taas ei.

Kaik­ki se, min­kä oli Lu­kon on­gel­ma­na jo run­ko­sar­jas­sa, kul­mi­noi­tui pu­do­tus­pe­li­tap­pi­oon HPK:lle. Vas­tus­ta­ja vei Lu­kon täh­ti­si­ker­mäl­tä ja­lat al­ta val­ta­val­la tais­te­lul­la, jo­hon kuu­lui kova tak­laus­pe­li, kie­kon riis­tot, lau­kaus­ten blok­kaa­mi­set ja hil­li­tön ha­lua voit­taa jouk­ku­ee­na. Tä­män il­meen ja jouk­ku­een yh­teis­hen­gen ruu­miil­lis­tu­ma oli kul­ta­ky­pä­rä Ca­me­ron Wright. Hän oli jouk­ku­een­sa te­hok­kain, mut­ta myös tak­la­si ja riis­ti kiek­ko­ja eni­ten.

Mis­tä täl­lai­nen il­miö syn­tyy? Se syn­tyy sii­tä sa­mas­ta ryh­mä­dy­na­mii­kan pe­ru­sa­ja­tuk­ses­ta, jon­ka ajoi ai­koi­naan Hä­meen­lin­nas­sa läpi Juk­ka Ja­lo­nen ja myö­hem­min Ant­ti Pen­na­nen.

Fi­lo­so­fia läh­tee sii­tä, et­tä pe­laa­jil­ta pi­tää löy­tyä vil­pi­tön halu pe­la­ta vie­rus­ka­ve­ril­leen, jouk­ku­eel­leen ja val­men­ta­jil­leen. Kun täs­sä on­nis­tu­taan, tuo se pe­liin voit­ta­via ele­ment­te­jä, jois­ta Lu­kon esi­tys jäi tär­keis­sä pe­leis­sä pait­si.

Sel­lai­set Läm­sän lau­sun­not, et­tei ul­ko­maa­lai­sia pe­laa­jia voi pis­tää vilt­tiin, ker­too ka­rua kiel­tä kah­den ker­rok­sen vä­es­tä jouk­ku­ees­sa. Näin Läm­sä lau­sah­ti SK:n haas­tat­te­lus­sa. Ra­ken­na sii­nä yh­teis­hen­keä, jos koh­te­lu vaih­tuu sen mu­kaan, mi­ten kau­kaa on sa­tut­tu pe­lu­ri haa­li­maan.

Jää­kiek­ko on iso asia eten­kin Rau­man kal­tai­ses­sa pie­nes­sä kau­pun­gis­sa. Seu­ran toi­min­ta pi­tää ol­la sel­lais­ta, et­tä se tem­paa mu­kaan­sa koko kiek­ko­yh­tei­sön eli kan­nat­ta­jat, yh­teis­työ­kump­pa­nit ja ju­ni­o­rit sekä hei­dän van­hem­pan­sa.

Po­ris­sa on tänä ke­vää­nä näh­ty, mitä yh­tei­söl­li­syys par­haim­mil­laan on. Lau­an­tai­na Iso­mä­en hal­lis­sa kan­nus­ti omia 6 000 kat­so­jaa ja ko­to­na tv:n ää­nes­sä vie­lä toi­nen mo­ko­ma.

Rau­mal­la pu­do­tus­pe­leis­sä oli kes­ki­mää­rin 3 000 kat­so­jaa. Mis­tään suu­res­ta yh­tei­ses­tä ko­ke­muk­ses­ta ei voi pu­hua.

Suh­det­ta rau­ma­lai­seen kiek­ko­yh­tei­söön pi­tää vaa­lia eri ta­val­la kuin nyt. Pa­hin­ta oli ur­hei­lu­joh­ta­ja Kal­le Sahls­ted­tit lau­sun­to, et­tei hän ole an­ta­nut sil­mäys­tä­kään ul­ko­puo­li­sel­le kes­kus­te­lul­le.

Joka ra­sah­duk­sen pe­rään ei pidä juos­ta. Mut­ta kyl­lä nyt muu­ta­man sil­mäyk­sen kan­nat­tai­si koh­dis­taa nii­hin pet­ty­nei­siin kan­nat­ta­jiin ja yh­teis­työ­kump­pa­nei­hin, joil­la on mer­kit­tä­vä, jopa rat­kai­se­va roo­li Lu­kon elin­voi­man kan­nal­ta. Asi­aan kiin­nit­ti huo­mi­o­ta myös Sa­ta­kun­nan Kan­sa pää­kir­joi­tuk­ses­saan.