Lukon U18-valmentajasta tehty lastensuojeluilmoitus
Kilpailu pelipaikoista on kovaa jääkiekossa jo junioritasolla. Kun yhteen törmäävät vanhempien ja juniorien odotukset ja valmentajan intohimo menestyä, syntyy joskus sovittamattomia ristiriitoja.
Pauli Uusi-Kilponen
Tällaiseen tilanteeseen on ajatunut Rauman Lukon U18-joukkue. Haastattelimme seitsemää tämän ikäluokan juniorien vanhempaa ja osaa junioreista. Saimme nähtäväksi myös nuorten ja vanhempien välisiä viestejä.
Vanhemmat tai pelaajat eivät halua esittää väitteitään omalla nimellään, koska pelkäävät sen vaikuttavan haitallisesti heidän asemaansa. Jokaisen nimi on toimituksen tiedossa. Heidän viestinsä olivat siksi paljon samansuuntaisia, että ne puolsivat asian esille ottamista.
Valmentajalla on ollut puutteellinen kyky antaa asiallista palautetta. Usein palaute on mennyt huutamiseksi, jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Yksittäisiä pelaajia on saatettu haukkua joukkueen edessä. Palautteessa kerrotaan myös nöyryyttämisestä, kiusaamisesta ja suosikkijärjestelmästä.
Näistä palautteista pitää muistaa vanhempien ja nuorten hyvin tunteellinen tapa reagoida. Palautteeseen tulee helposti myös yksittäisiä ylilyöntejä.
Yhden juniorin isä on ollut yhteydessä Et ole yksin -palveluun. Isä on lähettänyt myös asianmukaisen ilmoituksen seuralle ja lajiliitolle palvelun ohjeiden mukaisesti.
Et ole yksin -palvelun asiantuntijan Heidi Schooten mukaan hän on isän ja pojan kanssa käymien keskustelujen jälkeen päättänyt tehdä lastensuojeluilmoituksen.
Lastensuojelussa tutkitaan tapaus, ja sen pohjalta tehdään johtopäätökset. Ilmoitus ei suinkaan merkitse vielä sitä, että valmentaja olisi toiminut lapsen edun vastaisesti.
U18-joukkueen valmentaja Jarno Mensonen ei halunnut väitteitä enemmälti kommentoida, vaan totesi lyhyesti, ettei hän tunnista väitteiden mukaista toimintaa.
Seuran sisäisissä palavereissa on käsitelty vanhemmilta tullutta palautetta. Asian käsittelyä tai johtopäätöksiä ei haluta julkisuudessa puida.
Johtopäätös on sekin, ettei Jarno Mensonen jatka Lukossa, kun sopimus päättyy tähän kauteen.
Lukon yhdessä juniorijoukkueessa ilmi tullut tapaus ei ole suinkaan ainutkertainen. Se kertoo laajemminkin nykytilanteesta, jossa vanhemmat panostavat ajallisesti ja rahallisesti paljon pojan tai poikien jääkiekkoharrastukseen. Monilla ovat kovat odotukset jälkikasvun nousemisesta liigatasolle tai jopa NHL:ään asti.
Odotuksia lisää vielä se, että pelaaja-agentit saattavat jo 14-vuotilalle pojille ja heidän vanhemmilleen maalailla ruusuisia kuvia tulevasta ammattilaisuudesta.
Kun sitten sinänsä lajilahjakas poika ei pääsekään pelaamaan niin kuin taustajoukot ja poika itse odottavat, syntyy helposti epäluottamus valmentajaa kohtaan. Kun sitten vielä törmää vanhan liiton valmennustapa, vanhempien odotukset ja herkän nuoren pelaajan kokemukset, syntyy helposti pattitilanne, joka pitäisi kyetä laukaisemaan asiallisten keskustelujen kautta.
Vanhempien palautteen mukaan tässä ei ole seurassa onnistuttu.
Jarno Mensonen on kokenut valmentaja, joka on vienyt joukkueensa hopealle asti. Lajitaidosta sinänsä hänen osaamistaan ei juuri kyseenalaisteta. Ongelma kiteytyy siihen, miten kohdella herkässä iässä olevia nuoria heidän henkistä kasvua tukevalla tavalla ja niin, että jokainen kokee olevansa osa joukkuetta, vaikka ratkaisupeleissä peliaika vähenisi tai popcorn-osasto kutsuisi.
Kun kyse on U18-ikäluokasta, voidaan puhua kilpaurheilusta, jossa harjoitellaan päivittäin ja taistella peliajasta ja voitosta. Lukossa, kuten monissa muissakin seuroissa, tavoitteeksi mainitaan ennen kaikkea pelaajien kehittäminen. Toisarvoista on menestys joukkueena.
Valmentajan menestys mitataan kuitenkin sijoituksilla ja mitaleilla. Mestaruudet ja mitalit muistetaan, nuorten pelaajien kehitystä ei niinkään.
Liigan päävalmentajien paineista puhutaan paljon. Ylempien juniori-ikäluokkien valmentajan paineet tulevat menestymisen lisäksi juniorien taustajoukoista. Se paine voi olla joskus kovempi kuin menestyksestä tai pelaajakehityksestä.
Paineiden keskelläkään ei voi sivuuttaa yhteiskunnallista muutosta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Etenkään nuoret eivät kunnioita auktoriteetteja kuten ennen. Management by perkele ei tänä päivänä pure eli johtamistyyli, johon kuuluu vastaväitteiden (asiallisten ja perusteltujenkin) kieltäminen, äänen korottaminen ja tekeminen enemmän tunteella kuin järjellä.


