Aaltorata ansaitsee paikkansa Satakunnan ratakeskustelussa
Väyläviraston tekemä selvitys Pori–Parkano–Haapamäki-radan uudelleen avaamisesta ei juuri edistänyt hankkeen edunvalvontaa. Selvityksessä todettiin hankkeen kustannusten ja siitä saatavan hyödyn olevan nykyarvioiden mukaan epäsuhdassa. On silti hyvä todeta, että keskustelua jatkettaisiin vaikka selvitys ei välttämättä kaikkia miellyttänyt. Onhan kyseessä merkittävä yhteys Suomen poikki, joka nykyisessä maailmantilanteessa on otettava huomioon.
Satakunnan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa ratainvestointeja tarkastellaan usein kustannusten ja paikallisten hyötyjen kautta. Tämä näkökulma on ymmärrettävä, mutta samalla liian kapea. Liikenneyhteyksiä koskevassa keskustelussa on muistettava Satakunnan rooli Suomessa ja Euroopassa tulevina vuosikymmeninä. Satakunta on vientivetoisen teollisuuden maakunta. Rauman ja Porin satamat, metalliteollisuus, energiatuotanto ja jalostava teollisuus muodostavat kokonaisuuden, jonka merkitys ulottuu kauas maakunnan rajojen ulkopuolelle.
Haluankin nostaa keskusteluun Aalto-radan. Aaltorata loisi edellytykset yhdistää länsirannikon satamat ja suurteollisuus nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Yhdistettynä Turku, Rauma, Pori, Vaasa ja Kokkola muodostaisivat vahvan vientivyöhykkeen, jonka merkitys koko Suomelle olisi huomattava.
Aaltorata voisi vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja asemaa osana Naton ja EU:n korostamaa sotilaallista liikkuvuutta. Länsirannikon yhteydet ovat kriittisiä paitsi taloudelle, myös turvallisuudelle.
Vaihtoehtoisten kuljetusreittien merkitys kasvaa maailmassa, jossa epävarmuus on lisääntynyt. Erityisen merkittävä näkökulma liittyy Euroopan laajuisiin liikennekäytäviin Aaltorata täydentäisi Suomen osuutta niin sanotussa Bothnian Corridor -yhteydessä, joka on tällä hetkellä puutteellinen Suomen osalta. Mikäli tulevaisuudessa toteutuisi myös Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys, Suomi kytkeytyisi suoraan osaksi Skandinavian liikennekäytävää.
Laajempi eurooppalainen ulottuvuus tuo mukanaan myös rahoitusmahdollisuuksia. Euroopan unionin CEF-ohjelma ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusinstrumentit tukevat hankkeita, jotka vahvistavat rajat ylittäviä yhteyksiä ja turvallisuutta. Mikäli yhteys toteutettaisiin eurooppalaisella raideleveydellä, Aaltorata voisi saada merkittävän osuuden rahoituksestaan Euroopasta, parhaimmillaan jopa noin 50 prosenttia kustannuksista.
Edunvalvonnan näkökulmasta ajatellen isojen kokonaisuuksien näkeminen ja visiointi on elintärkeää, jotta näemme ne todelliset mahdollisuudet, mitkä meillä on. Tarvitsemme toimivat liikenneyhteydet sisämaassa, mutta erityisesti myös rajojen ulkopuolelle, josta se ulkopuolinen pääoma tulee kansantaloutemme kehittämiseksi.
Niko Viinamäki
kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, Pori (kesk.)


