Tuo­mas Kai­ti­lan val­tuus­to­a­loi­te ruo­pa­ta Haa­pa­saa­ren lä­hes um­peen kas­va­nut sunt­ti ja va­ra­ta sun­tin reu­noil­le asuin­tont­te­ja, on rai­kas. Idea vas­tai­si hy­vin sii­hen ky­syn­tään, jota Rau­mal­la ran­ta­ton­teis­ta yhä on.

Sun­tin ran­nat ovat kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, jo­ten maan lu­nas­tuk­sia ei tar­vi­ta. Jo ai­em­min on esi­tet­ty Sa­lin­ke­don­lah­den jat­ka­mis­ta maan suun­taan ruop­paa­mal­la ja va­raa­maan ka­na­van reu­naan ta­loil­le tont­te­ja.

Täl­lai­set ide­at ovat ter­ve­tul­lei­ta kes­kus­te­lun avaa­jia. Sa­mal­la ne he­rät­tä­vät voi­mak­kai­ta tun­tei­ta puo­les­ta ja vas­taan.

Il­miö on var­sin tut­tu vuo­si­kym­me­nien var­rel­la. Ai­koi­naan vas­tus­tet­tiin ra­jus­ti Iso-Ha­ku­nin ot­ta­mis­ta sa­ta­man käyt­töön ja myö­hem­min sa­ta­man laa­jen­tu­mis­ta Pe­tä­jäk­seen.

1980-lu­vul­la taas syn­tyi aja­tus ra­ken­taa tie Nur­mek­seen, jol­loin ve­neet­tö­mät oli­si­vat pääs­seet naut­ti­man ul­ko­saa­ris­ton nä­ky­mis­tä. On­nek­si tämä han­ke tor­pat­tiin muun mu­as­sa Ei tie­tä Nur­mek­seen -kam­pan­jal­la.

Myös Nur­mek­sen lä­hes um­peen kas­va­neit­ten lah­tien ruop­paa­mi­nen niin, et­tä vesi pää­si vir­taa­maan ja ka­lat ku­te­maan, koki vas­tus­tus­ta. On­nek­si ruop­pauk­seen saa­tiin lupa ja lah­den pou­ka­mis­sa vir­taa puh­das vesi ja lah­det ovat ny­ky­ään ka­lai­sia.

Kun luon­to­ar­vo­jen me­ne­tyk­siä ja ta­lou­del­li­sia re­a­li­teet­te­ja ver­tail­laan, pi­täi­si aja­tel­la ko­ko­nai­suut­ta. Jos ai­koi­naan oli­si es­tet­ty sa­ta­man laa­jen­tu­mi­nen me­rel­le ja Pe­tä­jäk­seen, mikä oli­si sa­ta­man ti­lan­ne nyt. Sa­ta­man tu­lout­taa joka vuo­si mil­joo­nia kau­pun­gin kans­saan ja hoi­taa in­ves­toin­nit mer­kit­tä­väl­tä osin tu­lo­ra­hoi­tuk­sel­la.

Jär­vi­luo­don ja Iso Jär­vi­luo­don vir­kis­tys­käy­töl­tä vei poh­jan jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten te­lak­ka ja muu te­ol­li­suus. Lin­tu­kan­ta kiel­tä­mät­tä kär­sii. Pe­tä­jäk­seen mah­dol­li­ses­ti tu­le­van len­to­polt­to­ai­ne­teh­taan hai­tat ovat niin ikään kiis­tat­to­mat. Jos­kaan ei­vät koh­tuut­to­mat.

Jär­ke­vää oli Nur­mek­sen tien torp­paa­mi­nen, kos­ka to­teu­tu­es­saan se oli­si ol­lut tu­hoi­saa luon­nol­le ja vä­häi­nen vir­kis­tys­hyö­ty rau­ma­lai­sil­le.

Haa­pa­saa­ren ruop­paa­mi­sel­la Vart­ti­ka­rin sunt­tia pit­kin ka­na­vak­si ei me­ne­te­tä suu­ria luon­to­ar­vo­ja, jos ei sel­lai­sik­si las­ke­ta ny­kyi­siä vä­häi­siä ran­ta­nä­ky­miä. Sen si­jaan ton­teil­la voi ol­la iso hou­ku­tin pi­tää hy­viä ve­ron­mak­sa­jia Rau­mal­la ja saa­da uu­sia.

Rau­ma­lai­set voi­vat ihail­la avoin­ta me­ri­nä­ky­mää Toi­sen Pe­tä­jäk­sen no­kas­ta. Toi­sen Pe­tä­jäk­sen itä­ran­nal­la on myös gril­laus- ja ui­ma­paik­ka. Käyt­tö on kui­ten­kin ole­ma­ton­ta. Enem­män rau­ma­lai­set viih­ty­vät Otan­lah­den ran­noil­la, Po­ro­hol­mas­sa ja käyt­tä­vät lä­hei­siä pal­ve­lu­ja.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja