Tiia Jo­ki­sa­lo

Frii­ta­lan nah­ka­teh­taan lä­hei­syy­des­sä Kar­va­rin­tiel­lä si­jait­se­va, Laak­so­maa-ni­mel­lä tun­net­tu asuin­ra­ken­nus on ol­lut kun­nos­tuk­sen al­la vii­me syk­sys­tä saak­ka. Ul­vi­lan kau­pun­gin omis­ta­man ra­ken­nuk­sen kor­jaus to­teu­tuu Sa­ta­e­dun toi­sen vuo­den ra­ken­nu­sa­lan opis­ke­li­joi­den toi­mes­ta opis­ke­li­ja­työ­nä.

– Olem­me nyt vih­doin vii­me kuus­sa saa­neet raa­pu­tet­tua van­han maa­lin ko­ko­nai­suu­des­saan pois ja maa­lat­tua ta­lon uu­del­leen. Li­säk­si olem­me teh­neet pal­jon työ­tä, joka ei näy ulos­päin. La­hon­nut­ta pa­nee­lia oli rut­kas­ti, ja se kor­vat­tiin uu­del­la. Myös run­ko­tolp­pia ja sa­han­pu­rua uu­sit­tiin. Kova hom­ma on siis teh­ty, ra­ken­nu­sa­lan leh­to­ri Kim­mo Ros­nell ker­too.

Korjaustyöt aloitettiin viime syksynä ja nyt alkaa olla viimeistelyä vaille valmista. Kyseessä on kaupungin omistama rakennus, joka on vuokrattu asuinkäyttöön. Kuva: Tiia Jokisalo

Kor­jaus­koh­tee­na ra­ken­nus on har­vi­nai­nen opis­ke­li­ja­työ­koh­de ja opis­ke­li­jat ovat­kin saa­neet sen an­si­os­ta kal­li­sar­vois­ta käy­tän­nön op­pia van­han uu­dis­ta­mi­ses­ta.

Elo­kuun lo­pun muu­ta­mat kau­niit päi­vät jou­dut­ti­vat ul­ko­maa­laus­ta. Nyt kor­jaus on lop­pu­suo­ral­la, vie­lä nurk­ka­lau­to­ja ja ik­ku­nan­pie­liä lau­doi­te­taan ja al­kaa ol­la val­mis­ta.

Nak­ki­las­ta ja Eu­ras­ta Ul­vi­laan ra­ken­nu­sa­laa opis­ke­le­maan tul­leet Iri­na Lai­ne ja Aman­da Soi­ni ovat maa­lan­neet ura­kal­la.

– Ki­vaa tämä on ol­lut, olem­me saa­neet hy­vin op­pia van­han uu­dis­ta­mi­ses­ta, mo­lem­mat tuu­maa­vat.

Lassi Kaleva viihtyy raksatöissä, vaikka työteliäs homma on ollutkin. Kuva: Tiia Jokisalo

Eri­tyi­sen täs­mäl­li­siä tie­to­ja ra­ken­nuk­sen his­to­ri­as­ta ei Ul­vi­lan kau­pun­gin mu­se­oa­ma­nu­ens­si Maa­rit Grah­nin mu­kaan ole saa­ta­vil­la, mut­ta sen ar­vi­oi­daan ole­van ra­ken­net­tu 1917.

Kir­jal­li­sen läh­de­ai­neis­ton pe­rus­teel­la Frii­ta­lan nah­ka­teh­das oli­si 1930-lu­vun alus­sa os­ta­nut ra­ken­nuk­sen erääl­tä teh­taan työ­mie­hel­tä. Ta­los­sa ker­rot­tiin tuol­loin ole­van nel­jä huo­net­ta ala­ker­ras­sa ja kak­si huo­net­ta ylä­ker­ras­sa. Rau­ta­tien puo­lei­sel­la si­vul­la oli kol­me al­ku­pe­räis­tä hau­ka­nik­ku­naa sekä ma­ta­la pul­pet­ti­kat­toi­nen kat­to­lyh­ty, joka on teh­ty vas­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen.

– Muis­ti­tie­don mu­kaan ra­ken­nuk­ses­sa oli­si jon­kin ai­kaa, mah­dol­li­ses­ti 1960-lu­vul­la, ol­lut nah­ka­teh­taan ter­vey­den­huol­to en­nen kuin ter­vey­den­huol­to­toi­min­not siir­tyi­vät uu­teen pää­kont­to­riin, joka otet­tiin käyt­töön 1971, Grahn ker­too.

Ta­lon ny­kyi­nen vuok­ra­lai­nen on asu­nut ta­los­sa vuo­des­ta 1973.

Ra­ken­nus on ol­lut van­han ku­van pe­rus­teel­la tum­ma, il­mei­ses­ti pu­na­mul­lat­tu. Sen lä­hel­lä ol­leet kak­si vaa­le­aa teh­taan asuin­ra­ken­nus­ta Hal­la­maa ja Ko­ti­maa on jo pu­ret­tu.

Ilmakuva tehtaan ympäristöstä vuodelta 1936. Laaksomaa erottuu tummempana rakennuksena tehtaasta katsottuna oikealla. Kuva: Friitalan nahkamuseo