Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pek­ka Hei­ko­la pi­tää 13 000 pään ka­na­laa, joka uu­sit­tiin vii­ti­sen vuot­ta sit­ten. Ide­a­na oli ker­ros­lat­tia, joka tuo te­hok­kuut­ta sen jäl­keen, kun häk­ki­ka­na­lat kes­kus­liik­kei­den vaa­ti­muk­ses­ta kiel­let­tiin.

Hei­ko­lan ti­lan pe­ru­si­dea läh­tee vä­li­kä­sien kar­si­mi­ses­ta. Pel­loil­la kas­vaa re­hu­vil­jaa, kau­raa oh­raa ja veh­nää, joka me­nee ko­ko­nai­suu­des­saan oman ka­na­lan tar­pei­siin. Ka­nan­lan­taa voi taas käyt­tää hyö­dyk­si lan­noit­tee­na. Li­säk­si ti­lal­la vil­jel­lään so­ke­ri­juu­ri­kas­ta 13 heh­taa­ril­la. Juu­rik­kai­den toi­mit­ta­mi­ses­ta on so­pi­mus Suc­rok­sen kans­sa.

– So­pi­mus edel­lyt­tää vil­jel­tä­vän heh­taa­ri­mää­rän ja hin­nan. Hin­taan pi­tää ol­la tyy­ty­väi­nen, vaik­ka ai­na­han sitä enem­män ha­lu­ai­si, sa­noo Pek­ka Hei­ko­la.

Kun vil­jel­lään vuo­ro­vuo­sin juu­ri­kas­ta ja vil­jaa, maan ra­ken­ne py­syy hy­vä­nä. Sii­tä huo­li­mat­ta pel­to­ja pi­tää joka ta­pauk­ses­sa muo­ka­ta. Hä­nen mu­kaan­sa nous­seet kus­tan­nuk­set pa­ne­vat miet­ti­mään, mi­ten maa­ta voi­daan hoi­taa niin, et­tä se tuot­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin.

– Kus­tan­nuk­set ovat ko­vat, jos pel­to­ja jou­tuu muok­kaa­maan ko­neel­li­ses­ti ja käyt­tä­mään ke­mi­kaa­le­ja. Nur­met­ta­mi­nen on yk­si vaih­to­eh­to, mut­ta sil­loin­kin pi­tää huo­leh­tia, et­tei­vät rik­ka­kas­vit le­viä, Hei­ko­la muis­tut­taa.

Hur­ja kus­tan­nus­loik­ka ta­pah­tui nel­jä vuot­ta sit­ten, kun Ve­nä­jä hyök­kä­si Uk­rai­naan. Sen jäl­keen polt­to­ai­neit­ten ja lan­noit­teit­ten hin­ta las­ki hiu­kan, mut­ta nyt ol­laan uu­del­leen hin­to­jen nou­sun ku­ri­muk­ses­sa.

– Polt­to­öl­jy mak­saa lä­hes kak­si eu­roa lit­ra ja die­sel nou­si jo 2,4 eu­roa per lit­raan. Kyl­lä täs­sä on men­ty jo ki­pu­ra­jan yli.

Hei­ko­lan mu­kaan kas­va­nei­ta kus­tan­nuk­sia ei ky­e­tä lait­ta­maan hin­toi­hin kuin kor­kein­taan mar­gi­naa­li­ses­ti. Hä­nen mu­kaan­sa kai­kes­sa py­ri­tään sääs­tä­mään, mis­sä vain on mah­dol­lis­ta.

– Sii­hen ei sai­si kui­ten­kaan men­nä, et­tei pel­to­jen kas­vun edel­ly­tyk­sis­tä huo­leh­di­ta eli maa jä­te­tään muok­kaa­mat­ta tai nur­mik­koi­sil­ta pel­loil­ta ei nii­te­tä rik­ka­kas­ve­ja.

Se on kus­tan­nus­ten siir­tä­mis­tä eteen­päin kor­ko­jen kans­sa. Myös tu­kien saan­ti edel­lyt­tää vil­je­lys­mai­den kun­nos­sa pi­tä­mis­tä.

Pek­ka Hei­ko­lan ka­na­las­ta läh­tee mu­nia ker­ran vii­kos­sa so­pi­muk­sen mu­kaan Mu­nas Oy:lle joka hoi­taa myyn­nin kaup­poi­hin ja vien­tiin. Ti­lal­la on myös oma ko­ti­myyn­ti­pis­te.

Ka­na­vat maan ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le ovat kun­nos­sa ja hin­ta­kin koh­ta­lai­nen. Se on ka­na­lan pi­tä­jän kan­nal­ta myön­tei­nen asia, et­tei hän ole yk­sin kes­kus­liik­kei­den ar­mol­la.

– Mut­ta toki vien­nis­tä syn­tyy myös kus­tan­nuk­sia, kos­ka polt­to­ai­ne on kal­lis­ta ja pi­tää­hän au­toi­li­jan­kin elää.

Suo­mes­sa ti­lan­ne on se, et­tä niin ka­nan­mu­nis­ta kuin vil­jas­ta­kin on ko­ti­maan mark­ki­noil­le yli­tar­jon­taa. Vie­lä vii­me vuon­na kau­raa meni hy­vin, mut­ta nyt ti­lan­ne on mut­kis­tu­nut. Tä­män vuo­den vil­ja­sa­dos­ta ei vie­lä saa tark­ko­ja lu­ku­ja. Lä­hi­vii­kot rat­kai­se­vat.

– Mi­nul­la on se kä­si­tys, et­tä sa­dos­ta tu­lee kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­pi mää­räl­li­ses­ti. Laa­dus­ta eli val­ku­ais­mää­räs­tä en osaa vie­lä sa­noa mei­dän vil­jo­jen koh­dal­ta.

Ka­na­lat ovat Suo­mes­sa vä­hen­ty­neet. Mu­nia tuo­te­taan kui­ten­kin yli oman maan tar­peen, kos­ka on siir­ryt­ty yhä suu­rem­piin tuo­tan­to­yk­si­köi­hin.

– Tren­di on ihan sel­keä. Siir­ry­tään 100 000 yk­si­lön jät­ti­ka­na­loi­hin. Per­hey­ri­tyk­set, ku­ten me, yri­täm­me sit­ten roik­kua ke­hi­tyk­sen mu­ka­na, Hei­ko­la sa­noo.

Isois­sa yk­si­köis­sä te­hok­kuus kas­vaa ja kan­nat­ta­vuus sitä kaut­ta pa­ra­nee. Ne toi­mi­vat pal­jol­ti myös yh­ti­ö­muo­toi­si­na.

– Isoil­la kes­kit­ty­mil­lä­kin on var­jo­puo­len­sa. Jos tu­lee sal­mo­nel­laa tai muu­ta, van­hin­ko muo­dos­tuu hel­pos­ti isok­si. Jopa niin, et­tä ti­lan­ne nä­kyy kau­pan hyl­lyil­lä as­ti.

Pek­ka Hei­ko­lan mie­les­tä suo­ma­lai­set ti­lat ovat tiu­kil­la. Tiu­kim­mil­la hä­nen mie­les­tään ovat puh­taat vil­ja­ti­lat, kos­ka niil­le polt­to­ai­nei­den ja lan­noit­tei­den kor­ke­at kus­tan­nuk­set ko­ros­tu­vat enem­män kuin esi­mer­kik­si hä­nen ti­lal­laan.