Elä­ke­va­rois­sa meni ke­sä­kuus­sa jo 300 mil­jar­din eu­ron raja rik­ki. Va­ro­jen kas­vu on ol­lut hur­ja, sil­lä vie­lä kah­dek­san vuot­ta sit­ten eu­ro­ja oli 100 mil­jar­dia vä­hem­män.

La­ki­sää­tei­sis­tä eläk­keis­tä työ­nan­ta­jat mak­sa­vat 17,1 pro­sent­tia ja työn­te­ki­jät 7,3 pro­sent­tia. Pit­kän ajan las­kel­ma ker­too elä­ke­ra­has­to­jen ja si­joi­tus­tuot­to­jen voi­van kas­vaa niin, et­tä ke­rät­tä­viä työ­e­lä­ke­mak­su­ja oli­si va­raa jopa alen­taa.

Hil­jat­tain elä­keyh­ti­öil­le sal­lit­tiin si­joit­taa enem­män osak­kei­siin, jot­ta tuo­tot kas­vai­si­vat sa­mal­le ta­sol­la kuin naa­pu­ri­maas­sa Ruot­sis­sa.

Eri­koi­se­na voi­daan pi­tää sitä, et­tä suo­ma­lai­set ovat yhä epäi­le­väm­piä elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyy­des­tä. Nor­de­an Hen­ki­va­kuu­tuk­sen te­ke­män ky­se­lyn mu­kaan vain 37 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta luot­taa ny­kyi­seen jär­jes­tel­mään. Eli vain rei­lu kol­man­nes. Jopa kak­si kol­man­nes­ta kan­nat­taa Ruot­sin mal­lia, jos­sa osan elä­ke­mak­suis­ta voi mää­rä­tä it­se, mi­ten si­joi­te­taan. Mitä nuo­rem­pi on, sen alem­pi on us­ko elä­ke­jär­jes­tel­mään.

Epä­luot­ta­muk­ses­ta jär­jes­tel­mää koh­taan ker­too ai­na­kin osit­tain työs­sä­käy­vien kiin­nos­tus si­joit­taa osan pal­kas­ta osak­kei­siin tai ra­has­toi­hin. Kaik­ki­aan jo kak­si mil­joo­naa suo­ma­lais­ta si­joit­taa va­ro­jaan.

Voi vain ar­vail­la, mis­tä luot­ta­muk­sen las­ku elä­ke­jär­jes­tel­mään joh­tuu. Syi­tä on var­mas­ti mo­nia. Yh­te­nä syy­nä on var­mas­ti myös jul­ki­nen kes­kus­te­lu eläk­keis­tä. Esil­lä on muun mu­as­sa ol­lut se, et­tei työt­tö­myys­jak­so­jen ai­ka­na ker­tyi­si elä­ket­tä. Eläk­keel­le jään­ti-ikä taas nou­see eli­nai­ka­o­dot­teen mu­kaan. Mer­ki­tys­tä voi myös ol­la pu­heil­la in­dek­sien jää­dy­tyk­sis­tä.

Näil­lä sei­koil­la ei ole jär­jes­tel­män ra­hoi­tuk­sen kan­nal­ta mi­tään te­ke­mis­tä. Pi­kem­min­kin päin­vas­toin.

Kan­sa­lai­sil­la ei ole mo­nes­ti kä­si­tys­tä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä, mi­ten se ra­hoi­te­taan, mi­ten elä­ket­tä ker­tyy jne. Mo­nil­le tu­lee yl­lä­tyk­se­nä, et­tei elä­ke ole­kaan 60 pro­sent­tia pal­kas­ta vaan hy­vin usein puo­let sii­tä, mitä en­nen sai palk­kaa. Myös elä­ke­läi­sen ve­ro­tus on palk­ka­ve­ro­tus­ta ki­re­äm­pi muun mu­as­sa sik­si, et­tä elä­ke­läi­sel­tä jää­vät mo­net vä­hen­nyk­set pois. Suu­ris­ta eläk­keis­tä taas pe­ri­tään niin sa­not­tua raip­pa­ve­roa, joka on 5,8 pro­sent­tia 60 000 eu­roa vuo­des­sa ylit­tä­väs­tä eläk­keen osas­ta.

Suo­ma­lais­ta la­ki­sää­teis­tä elä­ke­jär­jes­tel­mä voi­daan pi­tää erit­täin on­nis­tu­nee­na kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa. Use­as­sa maas­sa eläk­kei­siin va­rau­tu­mi­nen on pal­jon Suo­mea hei­kom­paa. Elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me on­kin jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa nii­tä har­vo­ja hy­vin hoi­det­tu­ja asi­oi­ta.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja