Uusi-Kilponen: Vain Ruotsin julkiset menot Suomea pienemmät
Suomessa on taivastelu julkisen talouden kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilasto kuitenkin osoittaa, että Suomessa julkiset menot henkeä kohti ovat pohjoismaisessa vertailussa toiseksi pienimmät Ruotsin jälkeen. Kun Norja käyttää julkista rahaa henkeä kohti yli 36 000 euroa vuodessa, selvitään Suomessa yli 16 000 euroa pienemmällä summalla. Julkisen sektorin osuus työvoimasta on Suomessa 25 prosenttia, kun Norjassa prosenttiluku on 31, Ruotsissa 29 ja Tanskassa 27.
Vaikka Suomi ikääntyy muita Pohjoismaita nopeammin, julkisen rahoituksen osuus terveydenhoitomenoista on selvästi pohjoismaiden pienin. Tanskassa julkisen sektorin maksaa terveyskuluista yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomi.
Suomen julkisen sektorin kokoa muihin maihin vertaillessa pitää muistaa tilastoinnin vaikutus. Meillä eläkemenot lasketaan julkiseen sektoriin, monissa muissa verrokkimaissa ei näin ole.
Julkisen sektorin kokoon suhteessa bkt:hen vaikuttaa Suomessa ratkaisevasti se, ettei taloutemme ole kasvanut finanssikriisin jälkeen kuin pieniä jaksoja. Se nostaa suhdelukua. Ei suinkaan se, että julkisen puolen palvelut ja sosiaaliturvamme olisivat jotenkin ylipöhöttyneet.
Poliittisesta keskustelusta saa helposti sen kuvan, että julkisella puolella on valtavasti ylimääräistä byrokratiaa ja poliittisia hillotolppavirkoja. Siksi menoja voidaankin leikata niin, ettei leikkauksilla ole merkittävää vaikutusta kansalaisten elämään.
Jos 8–11 miljardin sopeutus tehdään pelkästään menoleikkauksilla, Suomi erkaantuu yhä kauemmas muista pohjoismaista hyvinvointipalveluissa. Etenkin silloin, jos ja kun leikataan sosiaalipalveluista, tuista, koulutuksesta, terveydenhuollosta jne.
Yritystukien leikkaus vaikkapa miljardilla, ei ongelmaa ratkaise. Indeksien jäädytys merkitsee sitä, että heikoimmin toimeentulevat kärsivät eniten.
Eikö olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat ja käyttää tutkijoiden dataa siihen, miten löydetään vähiten Suomea taloutta ja kansalaisia vahingoittava kokonaisuus?
Lähtökohdat sovun saamiseen ovat heikot. Kun vasemmalla laidalla vaje hoidettaisiin pelkillä veronkorotuksilla, niin oikealla pelkillä leikkauksilla. Molempia tarvitaan ja asiantuntijat osaavat kyllä kertoa keinot. Sopeutuksen suuruus sentään tunnustetaan.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


