Suo­mes­sa on tai­vas­te­lu jul­ki­sen ta­lou­den ko­koa suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen. Ti­las­to kui­ten­kin osoit­taa, et­tä Suo­mes­sa jul­ki­set me­not hen­keä koh­ti ovat poh­jois­mai­ses­sa ver­tai­lus­sa toi­sek­si pie­nim­mät Ruot­sin jäl­keen. Kun Nor­ja käyt­tää jul­kis­ta ra­haa hen­keä koh­ti yli 36 000 eu­roa vuo­des­sa, sel­vi­tään Suo­mes­sa yli 16 000 eu­roa pie­nem­mäl­lä sum­mal­la. Jul­ki­sen sek­to­rin osuus työ­voi­mas­ta on Suo­mes­sa 25 pro­sent­tia, kun Nor­jas­sa pro­sent­ti­lu­ku on 31, Ruot­sis­sa 29 ja Tans­kas­sa 27.

Vaik­ka Suo­mi ikään­tyy mui­ta Poh­jois­mai­ta no­pe­am­min, jul­ki­sen ra­hoi­tuk­sen osuus ter­vey­den­hoi­to­me­nois­ta on sel­väs­ti poh­jois­mai­den pie­nin. Tans­kas­sa jul­ki­sen sek­to­rin mak­saa ter­veys­ku­luis­ta yli kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä enem­män kuin Suo­mi.

Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin ko­koa mui­hin mai­hin ver­tail­les­sa pi­tää muis­taa ti­las­toin­nin vai­ku­tus. Meil­lä elä­ke­me­not las­ke­taan jul­ki­seen sek­to­riin, mo­nis­sa muis­sa ver­rok­ki­mais­sa ei näin ole.

Jul­ki­sen sek­to­rin ko­koon suh­tees­sa bkt:hen vai­kut­taa Suo­mes­sa rat­kai­se­vas­ti se, et­tei ta­lou­tem­me ole kas­va­nut fi­nans­sik­rii­sin jäl­keen kuin pie­niä jak­so­ja. Se nos­taa suh­de­lu­kua. Ei suin­kaan se, et­tä jul­ki­sen puo­len pal­ve­lut ja so­si­aa­li­tur­vam­me oli­si­vat jo­ten­kin yli­pö­höt­ty­neet.

Po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta saa hel­pos­ti sen ku­van, et­tä jul­ki­sel­la puo­lel­la on val­ta­vas­ti yli­mää­räis­tä by­rok­ra­ti­aa ja po­liit­ti­sia hil­lo­tolp­pa­vir­ko­ja. Sik­si me­no­ja voi­daan­kin lei­ka­ta niin, et­tei leik­kauk­sil­la ole mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta kan­sa­lais­ten elä­mään.

Jos 8–11 mil­jar­din so­peu­tus teh­dään pel­käs­tään me­no­leik­kauk­sil­la, Suo­mi er­kaan­tuu yhä kau­em­mas muis­ta poh­jois­mais­ta hy­vin­voin­ti­pal­ve­luis­sa. Eten­kin sil­loin, jos ja kun lei­ka­taan so­si­aa­li­pal­ve­luis­ta, tuis­ta, kou­lu­tuk­ses­ta, ter­vey­den­huol­los­ta jne.

Yri­tys­tu­kien leik­kaus vaik­ka­pa mil­jar­dil­la, ei on­gel­maa rat­kai­se. In­dek­sien jää­dy­tys mer­kit­see sitä, et­tä hei­koim­min toi­meen­tu­le­vat kär­si­vät eni­ten.

Ei­kö oli­si kor­kea ai­ka tun­nus­taa to­si­a­si­at ja käyt­tää tut­ki­joi­den da­taa sii­hen, mi­ten löy­de­tään vä­hi­ten Suo­mea ta­lout­ta ja kan­sa­lai­sia va­hin­goit­ta­va ko­ko­nai­suus?

Läh­tö­koh­dat so­vun saa­mi­seen ovat hei­kot. Kun va­sem­mal­la lai­dal­la vaje hoi­det­tai­siin pel­kil­lä ve­ron­ko­ro­tuk­sil­la, niin oi­ke­al­la pel­kil­lä leik­kauk­sil­la. Mo­lem­pia tar­vi­taan ja asi­an­tun­ti­jat osaa­vat kyl­lä ker­toa kei­not. So­peu­tuk­sen suu­ruus sen­tään tun­nus­te­taan.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja