Ruokakassit eivät aina riitä kaikille, avun tarvitsijoissa valtava kasvu
Niin Raumalla kuin Porissa on hyvin samankaltainen tilanne ruoka-avussa. Tarvitsijoiden määrä kasvaa koko ajan. Rauman Katulähetyksessä viime viikolla tarjottavaa ei enää riittänyt kaikille.
Pauli Uusi-Kilponen
Rauman Työnhakijoiden ruokapalvelun toiminnanohjaaja Irene Rasila kiittelee sitä, että ruoka-avustuksia on heillä riittänyt, vaikka tarvitsijoiden määrän on vuodessa kasvanut viidenneksen.
– Keskimäärin viikossa jaamme noin 260 ruokakassia. Pitää muistaa, että kassi menee perheelle eli tarvitsijoiden määrä on jo viitisen sataa, Irene Rasila sanoo.
Rauman katulähetys jakaa 120 kassia viikossa ja Eurajoen toimipiste 40.
– Viime perjantaina kävi niin, etteivät kaikki tarvitsijat saaneet kassia, vaan joutuivat kääntymään pois tyhjin käsin, sanoo toiminnanjohtaja Mervi Parviainen.
Hänen mukaansa näin käy muutaman kerran vuodessa.
Rauman katulähetys tarjoaa tiistaisin ja torstaisin omassa keittiössä tehdyn aamiaisen noin 40 tarvitsijalle.
Porin kaupungin palvelupäällikkö Timo Salmen mukaan kaupungin kouluista yli jäänyttä ruokaa tarjotaan muutama sata annosta päivittäin.
– Meidän pitää olla tarkkana siinä, että kouluruoka täyttää terveysviranomaisten vaatimukset eli oikean lämpötilan ja muut vaatimukset. Ulos jaetaan toista sataa annosta.
Porissa toimintaa viedään yhteisöllisempään suuntaan eli yhä useampi taho tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen ruokailuun. Yhteisöllisen ruokailun tai ruokajaon toteuttavat kuusi eri toimijaa eli eri yhdistykset ja seurakunnat.
Porissa kouluruoan hävikkiä on pyritty systemaattisesti vähentämään. Tilanne on sikäli ristiriitainen, että ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvaa samaan aikaan.
– Viime vuonna sentään jaoimme 20 000 kiloa kouluilta yli jäänyttä ruokaa, muistuttaa Timo Salmi.
Myös kaupat pyrkivät hävikin vähentämiseen alentamalla tuotteen hintoja illalla pahimman sesongin jo mentyä. Joissain kaupoissa alennuksia tehdään jopa kahdesti illassa, jolloin hinta saattaa olla enää puolet alkuperäisestä. Kun ruoan hinta on noussut ja käteen jäävät tulot ovat monella vähentyneet, halpuutetuilla tuotteilla on entistä enemmän kysyntää.
Irene Rasila kiittää Rauman kaupunkia hienosta suhtautumisesta heidän työtään kohtaan. Kaupungilla on iso merkitys siihen, että tarvitsijoiden kasvaneesta määrästä huolimatta annettavaa on riittänyt.
– Pitää myös kiittää lukuisia kauppiaita, jotta nälkäiset ihmiset on saatu ruokittua, sanoo Rasila.
Ruokajonojen profiili on muuttunut. Rasilan mukaan esimerkiksi Raumalla on jo runsaan vuoden aikana näkynyt se, etteivät pienipalkkaisten tai osapäivätyötä tekevien rahat yksinkertaisesti riitä. On pakko turvautua ennen tilipäivää ruoka-apuun.
– Toinen runsaan vuoden vanha ilmiö on se, että koulujen lomat näkyvät meillä selvästi. Lapsiperheiden ruoka-avun tarve kasvaa, kun koulusta ei enää saa lämmintä ateriaa. Sama ilmiö näkyy syyslomillakin, Rasila harmittelee.
Ylivoimaisesti eniten ruoka-apua tarvitsevat esimerkiksi SAMKin ulkomaiset opiskelijat. Heitä on Rasilan arvion mukaan jopa kaksi kolmannesta kaikista hakijoista.
– Heillä on hirvittävät lukukausimaksut, jopa 9 000 euroa vuodessa, eivätkä he saa mitään tukia kuten suomalaisopiskelijat.
– Heistä monet on houkuteltu Suomeen hyvillä työmahdollisuuksilla. Nyt kun työttömiä on valtavasti, niin sitä työpaikkaa ei löydy ja ruoka-apuun on pakko turvautua, Rasila sanoo.
Yleinen käsitys ruoka-avussa toimivilla on, että avun hakemiseen on iso kynnys, eivätkä läheskään kaikki apua tarvitsevat lähde jonoihin. Tarpeen pitää olla pakottava.
Ruoka-avun tarve on Kirkkopalvelu Ry:n tiedotteen mukaan kasvanut kuudetta vuotta peräkkäin. Jaettavan ruoan määrä on kuitenkin vähentynyt. 330 ruoka-aputoimijasta yli 70 prosenttia ilmoitti asiakasmääränsä kasvaneet viime vuonna.
Ylijäämä -ja hävikkiruoan saatavuus on tiedotteen mukaan vähentynyt. Näin ilmoitti 59 prosenttia vastaajista. Kaupoista noudettavan ruoan määrä on vähentynyt jo vuosia.
Ilmoitetut syyt ruoka-avun kasvuun ovat hyvin yhteneväiset eri puolilla Suomea: sosiaaliturvan leikkaukset, vaikea työllisyystilanne ja elinkustannusten nousu.


