Myllymaa: Nuoria huippuja löytyy, harrastajamäärissä romahdus
Satakuntalaisessa yleisurheilussa peilautuu hyvin sama tilanne kuin valtakunnassa yleisesti. Harrastajamäärät ovat hiipuneet tasaisesti 1980-luvulta lähtien.
Pauli Uusi-Kilponen
Satakunnan piirin valmennuspäällikön Samu Myllymaan mukaan harrastajamäärien vähenemiseen on monia syitä. Yksi luonnollinen selitys on ikäluokkien pieneneminen. Ilmiö näkyy lähes kaikissa lajeissa.
– Kun 1980-luvulla lisenssiurheilijoiden määrä oli noin 2000, niin tänä päivänä heitä on enää tuhat, sanoo Myllymaa.
Hänen mukaansa ikäluokkien pienentyminen ei yksi selitä kehitystä.
– Merkitystä on ollut myös kyläseurojen tilanteella. Talkooväki ikääntyy ja ylipäätään vapaaehtoinen nuoristyö ei kiinnosta ihmisiä kuten ennen, Myllymaa muistuttaa.
Kehityksen seurauksena urheiluseuratoiminta keskittyy kaupunkeihin. Kaupungeissa taas ovat suosiossa palloilulajit, jotka vetävät yleisurheilua enemmän.
Samu Myllymaa nostaa esiin seikan, joka ei ole eduksi nuorille urheilijoille.
– Helposti käy niin, että lajivalinta tehdään liian nuorena. Lasten ja nuorten monipuolinen fyysinen kehitys kärsii. Mitä pidemmälle voi useita lajeja harrastaa, sen parempi voi olla myöhempi menestys ykköslajissa. Monipuolinen liikunta vähentää myös loukkaantumisriskiä.
Jopa ennen rippikouluikää moni nuori on pakkovalinnan edessä. Kun talvilajeissa pidetään harjoitukset useamman kerran viikossa myös kesällä, niin monipuolinen urheileminen vaikeutuu.
– Olisi paljon parempi, että nuori yleisurheilee tai pelaa jalkapalloa kesäisin ja vasta syksyn koittaessa menee ykköslajiin mukaan, Myllymaa selvittää.
Kilpailu nuorista urheilulahjakkuuksista on kovaa ja osaltaan vaikuttaa siihen, että oman lajin parissa halutaan pitää lahjakkuus, vaikka se ei hänen kehitykselleen olisikaan paras mahdollinen tapa. Lajikateutta ei voi kokonaan kiistää.
Myllymaan mielestä eri lajien vetäjien pitäisi olla enemmän yhteydessä toistensa kanssa ja koordinoida nuorten harrastusta niin, että se palvelee parhaiten juuri kukin nuoren etua.
– Eikä nuoria pitäisi ajatella liikaa tulosten kautta. Tärkein asia on saada lapset liikkumaan ja kokemaan liikunnan parissa mukavia hetkiä.
Myllymaan mukaan yleisurheilussa yksilön suoritusta mitataan sekunneilla ja senteillä. Se on heikompia tuloksia saavalle nuorelle haasteellinen tilanne. Hänen mukaansa yleisurheilevalta nuorelta vaaditaan sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä.
– Tilanne on myös epäreilu siinä mielessä, että lapset kehittyvät erilaisesti. 15-vuotiaissa saattaa olla 180-senttinen poika, kun lyhemmässä päässä mittaa saattaa olla vain 150 senttiä. Jokainen ymmärtää, että tällainen fyysinen ero vaikuttaa tuloksiin.
Tällaisissa tilanteissa korostuu vetäjien rooli tukea ja innostaa nuorta.
Myllymaan mielestä palloilulajeissa tilanne on erilainen kuin yksilölajeissa. Maksimaalinen fyysinen suoristus ei yksin ratkaise, vaan lajitaidot, kuten pelivälinen hallinta ja näkemys pelistä voivat kompensoida fyysisiä ominaisuuksia.
Joukkuelajit koetaan mielekkäiksi sekin takia, että toiminta tapahtuu isossa ryhmässä, kaveriporukassa. Yleisurheilu taas koetaan sellaiseksi yksin puurtamiseksi.
– Kyllä yleisurheilussakin toimitaan porukassa. Harvoin nuori vain yksin treenaa, Myllymaa muistuttaa.
Nuorten liikkuminen on kokonaisuudessaan vähentynyt ja yleiskunto laskenut.
– Enää ei juuri näe lasten pelaavaan pihapelejä tai harrastavan muuta liikuntaa omaehtoisesti. Liikunta tapahtuu merkittävässä määrin seuroissa, Myllymaa muistuttaa.
Hänen mukaansa se näkyy muun muassa fyysisten ominaisuuksien eroissa.
– Meillä yleisurheilussa näkee esimerkiksi heittolajeissa sellaisia tilanteita, että nuorissa on jopa seitsemän metrin eroja parhaan ja seuraavan välillä. Isoja eroja näkyy muissakin kuin vain kenttälajeissa.
Hänen mukaansa Satakunnan nuorten yleisurheilussa huippu on kapea, mutta hyvätasoinen. Erityisesti ilmiö näkyy heittolajeissa.
– Hyviä tuloksia tekevät 17–19-vuotiaat nuoret ovat kunnianhimoisia ja treenaavat hyvin. Lisäksi valmennus on ammattimaistunut. Meillä on tuossa ikäluokassa todella suuria lupauksia, Myllymaa kehuu.
Yleinen ajatus on, että ilman suurta harrastajien massaa, ei löydy huippuja. Tilanne Satakunnassa todistaa, ettei näin aina välttämättä ole.


