Uusi laivanrakennuksen historiaa ja nykypäivää esittelevä näyttely avattiin Raumalla
Rauman merimuseo luo myötätuulta merikaupunkiin ja rakentaa omalta osaltaan sen merellistä identiteettiä. Merkittävä matkakohde kertoo samalla myös rohkeudesta ja uskosta tavoitteiden saavuttamiseen. 22-vuotias merimuseo kokee syksyn jälkeen muutoksia ja parannuksia lisätilan myötä.
Ari Anteroinen
Komeassa Kalliokadun rakennuksessa, jossa alkujaan toimi Rauman merikoulu ja jossain vaiheessa myös nuorisotalo Bose, on ollut jo pitkään Rauman merimuseo.
Mikä merkitys merimuseolla on raumalaisille?
– Raumanmeren Merimuseosäätiön strategian mukaan me luomme myötätuulta merikaupunkiin ja rakennamme sen identiteettiä. Kaikenikäiset kaupunkilaiset saavat kokea meren ja merenkulun yhä vahvemmin, vastaa museojohtaja Anna Meronen.
– Toisaalta olemme myös merkittävä matkailukohde. Vierailijat haluavat tietää, mistä se merikaupunki koostuu. Vielä kun tuossa vieressä on nyt tuo Merimakasiini, koko mäki on oikeastaan sellainen merellinen keskus, Meronen huomauttaa.
Merimuseo haluaa Merosen mukaan kertoa rohkeudesta ja uskosta tavoitteiden saavuttamiseen.
– Sitähän se merenkulku on.
22 vuotta sitten aloittaneessa Rauman merimuseossa on avattu raumalaisen laivarakennuksen historiaa ja myös nykypäivää esittelevä näyttelyosio, joka jää osaksi museon päänäyttelyä.
– Säätiön tehtäviin kuuluu raumalaisen laivanrakennuksen ja merenkulun historian tallentaminen ja välittäminen. Tämän teeman edellisestä näyttelystä on aikaa reilut kymmenen vuotta. Sitä teemaa on toivottu lisää ja nyt se on vieläpä ajankohtainen, kertoo Meronen.
– Kun kaupunki teki päätöksen, että tänne saadaan hissi, aloitamme syksyllä remontin. Sen myötä ensi kesäksi saamme myös tuonne maantasalle näyttelytilan, jonne tulevat jatkossa vaihtuvat näyttelyt ja päänäyttelyn ala kasvaa.
Rauman laivanrakennuksen perinne ry on merimuseon tärkeä yhteistyökumppani.
– Kysyimme laivanrakentajilta itseltään, mitä heidän mielestään pitäisi olla esillä. Laadimme kehystarinan pääasiassa sotakorvausvuosista tähän päivään, kertoo Meronen.
Rauman laivanrakennuksen perinne ry:stä Jouni Helin avaa 1990 perustetun yhdistyksen perusperiaatetta.
– Käymme keskustelua laivanrakennuksesta ja keräämme tietoja. Meillä oli esimerkiksi pitkä prosessi, missä haastattelimme vanhoja levyseppiä, hitsareita ja muita. Yhdistys tekee myös pari reissua vuosittain eri telakoille, Helin kertoo.
– Olemme yrittäneet saada nuoria mukaan RMC:ltä mukaan tähän ukkoporukkaan, mutta he taitavat olla niin kiireisiä, Helin epäilee.
Merimuseon näyttelyssä on pieni osio myös Hollmingilla rakennettujen laivojen kummeille annetuista lahjakoruista.
Yhtä aikaa laivanrakennusnäyttelyn kanssa aukesi teemanäyttelyosio Laivojen lahjat – Kummikorujen perinne Hollmingin telakalla. Se kertoo "Hollmingin Ailan" eli Aila Salon yhdessä kultaseppämestari Raimo Helkelän kanssa tekemistä lahjakoruista Hollmingilla rakennettujen laivojen kummeille.
Taiteilija Jaakko Niemelän merimuseoon tilattu installaatio sai nimekseen Lönki.
Edelleen merimuseoon on saatu esille taiteilija Jaakko Niemelän uusi laivanrakennusnäyttelyä varten tehty Lönki-teos. Pienen pimeän välihuoneen installaatio johdattaa sisälle laivan rakenteisiin. Lönki jää myös osaksi museon päänäyttelyä.
Merimuseolta päin tuli Niemelälle kyselyä, saataisiinko telakka-aiheeseen vähän toista näkökulmaa ja lähestymistapaa.
– Tuli mieleen taide, amanuenssi Paula Kupari sanoo.
– Jaakon kanssa olemme ennenkin tehneet yhteistyötä. Hänen isänsäkin on valmistunut tässä rakennuksessa olleesta merikoulusta. Niemelä lähti mukaan, Kupari iloitsee.
Niemelä kertoo, että hänellä on pitkään ollut taiteessaan rakennusteemoja, joten siltäkin osin pyyntö osui kohdilleen
– Kaikenlaiset rakenteet kiinnostavat. Lönki-teoksessakin on kenties joitain vihjeitä laivojen kaarirakenteisiin, Niemelä avaa.
– Minulla on ollut kymmenen vuotta työhuone telakka-alueella, joten olen katsellut pitkään, kun lohkoja liikkuu. Isäni oli kaphoornari ja vaimon isä työskenteli Suomenlinnan telakalla. Siskonpoika on laivanrakennusinsinööri. Itse en kuitenkaan ole niin perehtynyt laivojen rakenteisiin, tunnustaa Niemelä.
Taiteilijalle tila on aina lähtökohta.
– Tämä on pieni ja napakka tila, missä oli yksi vino seinä. Minua alkoivat kiinnostaa myös kevennysreiät. Niistä tuli myös inspiraatiota. Lisäksi tilateokseen kuuluu hidas liikkuva valo. Siitä se Lönki tuli.


