STT

Suo­ma­lais­ten työ­hy­vin­voin­nin heik­ke­ne­vä tren­di jat­kuu. Työ­ter­veys­lai­tok­sen Mi­ten Suo­mi voi? -seu­ran­ta­tut­ki­muk­sen mu­kaan jo joka kym­me­nes suo­ma­lai­nen on to­den­nä­köi­ses­ti työ­uu­pu­nut, ja osuus on kas­va­nut.

Juu­ri to­den­nä­köi­ses­ti työ­uu­pu­nei­den ryh­mäs­sä on suu­rin ris­ki jou­tua pit­kil­le­kin sai­raus­lo­mil­le koh­tuut­to­man työ­kuor­mi­tuk­sen vuok­si, ker­too eri­kois­tut­ki­ja Jan­ne Kal­ti­ai­nen Työ­ter­veys­lai­tok­ses­ta.

– To­den­nä­köi­ses­ti työ­uu­pu­nut voi vie­lä ol­la työs­sä, mut­ta hän ko­kee jat­ku­vas­ti työ­uu­pu­mu­soi­rei­ta. Sel­vi­täk­seen töis­tä hä­nen on pon­nis­tel­ta­va en­tis­tä enem­män, ja muu elä­män­laa­tu kär­sii, Kal­ti­ai­nen sa­noo tie­dot­tees­sa.

To­den­nä­köi­nen työ­uu­pu­mus on kas­va­nut eri­tyi­ses­ti esi­hen­ki­lö- ja joh­to­teh­tä­vis­sä toi­mi­vil­la. Pan­de­mi­aa edel­tä­vään ai­kaan ver­rat­tu­na mää­rä on kol­min­ker­tais­tu­nut. Myös al­le 36-vuo­ti­ail­la to­den­nä­köi­nen työ­uu­pu­mus on kak­si ker­taa ylei­sem­pää kuin vuon­na 2019.

Edel­leen noin joka nel­jän­nel­lä suo­ma­lai­sel­la on seu­ran­ta­tut­ki­muk­sen mu­kaan ko­hon­nut ris­ki työ­uu­pu­muk­seen tai to­den­nä­köi­nen työ­uu­pu­mus.

Tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Jari Ha­ka­nen Työ­ter­veys­lai­tok­ses­ta sa­noo tie­dot­tees­sa, et­tä työ­hy­vin­voin­nin heik­ke­ne­vä tren­di nä­kyy sekä ha­lus­sa et­tä ky­vys­sä teh­dä työ­tä.

Tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tu ke­hi­tys ei Työ­ter­veys­lai­tok­sen mu­kaan ole dra­maat­tis­ta, mut­ta se nä­kyy joh­don­mu­kai­ses­ti lä­hes kai­kil­la työ­hy­vin­voin­nin mit­ta­reil­la. Suu­rin hei­ken­ty­mi­nen ta­pah­tui jo ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na.

– Työn imun ta­sos­sa ei ole juh­li­mis­ta. Jos ker­ran vii­kos­sa on kiva men­nä duu­niin ja ko­kee työn­sä tär­ke­äk­si, niin työ ei ole enää voi­ma­va­ra, joka kan­taa ar­jes­sa, Ha­ka­nen sa­noo.

Työ­uu­pu­muk­sen oi­reis­ta ovat yleis­ty­neet eri­tyi­ses­ti kog­ni­tii­vi­set häi­ri­öt ja kyy­nis­ty­nei­syys työs­sä. Kog­ni­tii­vi­set häi­ri­öt ovat ylei­sem­piä etä- ja hyb­ri­di­työ­tä te­ke­vil­lä kuin pelk­kää lä­hi­työ­tä te­ke­vil­lä. Etä­työs­sä ko­ros­tuu myös työs­sä tyl­sis­ty­mi­nen.

Työ­a­jas­taan yli 75 pro­sent­tia etä­nä työs­ken­te­le­vil­lä on li­säk­si mui­ta enem­män yk­si­näi­syyt­tä. Run­saas­ti etä­nä työs­ken­te­le­vis­tä 34 pro­sent­tia koki it­sen­sä yk­si­näi­sek­si, kun kai­kis­ta vas­taa­jis­ta yk­si­näi­syyt­tä ko­kee 28 pro­sent­tia. Yk­si­näi­syys oli hie­man vä­häi­sem­pää niil­lä, jot­ka työs­ken­te­le­vät etä­nä enin­tään puo­let ajas­ta tai ovat lä­hi­työs­sä.

Tu­los­ten mu­kaan työs­sä on pal­jon hy­vin­voin­tia edis­tä­viä voi­ma­va­ro­ja, ku­ten pys­ty­vyy­den ko­ke­mus­ta ja rei­lua koh­te­lua. Tyy­pil­li­sin kuor­mi­tus­te­ki­jä taas on epä­var­muus oman työn tu­le­vai­suu­des­ta, joka on myös ai­em­paa ylei­sem­pää.

Epä­var­muu­den kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia voi­daan Kal­ti­ai­sen mu­kaan tor­jua työ­pai­kal­la muun mu­as­sa rei­lul­la koh­te­lul­la ja yh­tei­sil­lä kes­kus­te­luil­la.

Tut­ki­mus­hank­keen ky­se­lyi­hin vas­tan­neet ovat työs­sä­käy­viä 18–65-vuo­ti­ai­ta suo­ma­lai­sia.