Lindroos ja Mäkelä: Tuomarilinjan arvosteluun on aihetta
Pauli Uusi-Kilponen
Liigatuomarit ovat saaneet paljon arvostelua osakseen. Linja on häilyvä, kahvaamista katsotaan läpi käsien ja vastustajan vahingoittamisesta selviää liian usein kakkosella.
– Tuomarilinjan arvosteluun on aihetta, sanovat Matti Lindroos ja Seppo Mäkelä.
Seppo Mäkelä on yksi Suomen tunnetuimmista ja palkituimmista jääkiekkotuomareista. Matti Lindroos toimi pitkään liigatasolla linjalla ja on sen jälkeen kouluttanut erotuomareita.
Vaikka nuo ovat jo elettyä elämään, Lindroos seuraa tarkasti kotoisten liigapelien lisäksi Sveitsin ja Ruotsin pääsarjapelejä televisiosta. Mäkelä seuraa pelejä harvemmin.
– Ruotsissa ja Sveitsissä otetaan tiukalla kädellä kaikki koukkimiset ja kahvaamiset pois. Myös sääntöjen vastaisissa taklauksissa linja on tiukka. Polvitaklaukset ja päähän kohdistuvat ryntäykset tietävät armotta vitosta ja ottelurangaistusta.
Lindroosin mukaan Lukon ja TPS:n otteluissa vaarallisen näköinen polvitaklaus tiesi vain pientä rangaistusta.
– Minun näkemykseni mukaan tuollaisista pitäisi viheltää aina vitonen. Ei sen pitäisi koskaan ratkaista, loukkaantuuko taklattu vai ei. Teon mukaan rangaistukset pitää jakaa.
Lindroos ei ole näkemyksineen yksin. Myös monet valmentajat ovat ottaneet kantaa tuomarilinjaan. Mäkelän näkemys on, että valmentajien kritiikki osuu oikeaan.
Toki panosten kasvaessa valmentajat katsovat tilanteita läpi omasta lähtökohdistaan, värillisten lasien läpi.
Matti Lindroos muistuttaa, että tiukka linja estämisiin ja kahvaamisiin tuo taidolle enemmän tilaa. Pelistä tulee katsojan silmissä nautinnollisempaa.
Hänen näkemyksensä on, että kovaa saa pelata ja taklata, kunhan taklaus tehdään oikein.
– Kädet ja kyynärpäät alhaalla, eikä rynnätä pitkällä ja kovalla vauhdilla päin kiekon jo pois syöttänyttä pelaajaa. Ei loppuun saakka pelaaminen tätä tarkoita, Lindroos opastaa.
Lukko–TPS-sarjassa nähtiin myös ulosajo, kun turkulaishyökkääjä löi Lukon maalivahtia Christopher Gibsonia kasvusuojaan.
– Ulosajo oli paikallaan. Paljon tulee niitäkin tilanteita, joissa vastustaja ryntää maalivahtia kohden ja yrittää vielä lyödä kiekkoa patjan tai räpylän alta sisään. Ilman muuta pitäisi saada kakkosen.
Lindroosin mielestä maalivahtia tulisi suojella paljon nykyistä paremmin. Melkein sääntönä on, että maalivahti on kasan alimmaisena ja iso kasa vastustajan pelaajia maalivahdin päällä.
– Jos Mäkelän Seppo vielä viheltäisi, tuollaista ei tapahtuisi.
Mäkelän mukaan hän olisi antanut vitosen myös Lukon pelaajalle, joka iski tapauksen jälkeen poikittaisella vastustajaa niskaan.
Liigapelien kestoa venyttävät nykyään videotarkistukset. Niitä voitaisi Lindroosin mielestä vähentää.
– Ei joka tilanteen jälkeen pitäisi mennä katsomaan, koskiko maila maalivahtia tai oliko korkea maila. Tilanteiden vatvominen vie aikaa ja pitkästyttää katsojia.
– Enkä käsitä sitä, että videoiden katselun jälkeen mennään valmentajille perustelemaan ratkaisua.
Ihan sama tilanne on myös rangaistuksia vihellettäessä. Valmentajat vaativat selityksen ja tuomarit selittävät.
– Kyllä kenttäkuulutus kertoo tuomion syyn. Ei sitä pidä erikseen valmentajille ja pelaajille selitellä. Jos puhua haluaa, niin puhukoon kotona muijalle, Mäkelä letkauttaa
Nykyään myös nurkkaruuhkat ovat pitkästyttävää katseltavaa. Tuomarit antavat pelin jatkua todella pitkään, kun pelaaja pitää kiekkoa luistimella laitaa vasten.
– Miksi ei noudateta entistä sääntöä. Peli poikki, jos ruuhkassa on molempien joukkueiden pelaaja ja kiekko näkymättömissä. Jos pelaaja sulkee kiekon laitaan itsekseen, vihelletään jäähy pelin viivyttämisestä, Mäkelä ihmettelee.
Mäkelän mielestä yksi selittävä tekijä siihen, että Sveitsissä ja Ruotsissa peli on viihdyttävämpää ja nurkkaruuhkat vähäisempiä, löytyy kaukalon suuremmasta koosta.
– Ei meidän tarvitsisi joka asiassa NHL:ää matkia. Ja jos pelaaja menestyy isossa kaukalossa, pärjää se myös kapeammassa, Mäkelä kuittaa ja muistuttaa, että hän on viimeksi viheltänyt neljännesvuosisata sitten, eikä hän halua sen enempää tuomareita arvostella.