Rau­mal­la työt­tö­myys on ku­ta­kuin­kin val­ta­kun­nan kes­ki­ta­sol­la eli 10,4 pro­sent­tia noin kuu­kau­si sit­ten. Po­ris­sa vas­taa­va luku oli kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä suu­rem­pi ja Poh­jois-Sa­ta­kun­nas­sa yh­den pro­sent­tiyk­si­kön. Al­hai­sin työt­tö­myys oli Eu­ra­jo­el­la al­le seit­se­män pro­sent­tia. Po­ris­sa työt­tö­myy­den kas­vu oli suu­rin­ta mää­räl­li­ses­ti, mut­ta suh­teel­li­ses­ti nou­su oli suu­rin­ta Sä­ky­läs­sä, noin 20 pro­sent­tia.

Koko Sa­ta­kun­nas­sa työt­tö­myys on kas­va­nut vuo­des­sa 3,2 pro­sent­tia, kun val­ta­kun­nas­sa työt­tö­myys kas­voi yh­dek­sän pro­sent­tia. Työt­tö­miä oli Sa­ta­kun­nas­sa 11 837 ja työt­tö­myysp­ro­sent­ti 12,4.

Kun kat­so­taan työl­lis­ten mää­rä ke­hi­tys­tä, lu­vut yl­lät­tä­vät. Sa­ta­kun­nas­sa työl­lis­ten osuus työ­voi­mas­ta on nous­sut kol­men vuo­den ai­ka­na sel­väs­ti. Kun työl­li­siä oli työ­voi­mas­ta 76 pro­sent­tia vuon­na 2022, oli luku vii­me vuon­na pe­rä­ti 79,4 pro­sent­tia. Luku on maa­kun­nis­ta kol­man­nek­si kor­kein heti Poh­jan­maan ja Kes­ki-Poh­jan­maan jäl­keen.

Mikä sit­ten se­lit­tää ris­tik­käi­siä lu­ku­ja eli työt­tö­myy­den kas­vua, vaik­ka työl­lis­ten mää­rä on Sa­ta­kun­nas­sa nous­sut? Kyse on sa­mas­ta il­mi­ös­tä kuin Suo­mes­sa ylei­ses­ti. Eli työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si on il­moit­tau­tu­nut ai­em­min työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ol­lei­ta. Eni­ten on nous­sut työ­tä ha­ke­vien maa­han­muut­ta­jien mää­rän kas­vu.

Mer­ki­tys­tä on myös työt­tö­myys­put­ken lo­pe­tuk­sel­la. Enää ei­vät 60 vuot­ta täyt­tä­neet pää­se ns. elä­ke­put­keen, vaan ha­keu­tu­vat työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si. Myös ai­kai­sem­min työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ol­leet, ku­ten ko­ti­äi­dit ja eri tu­kien va­ras­sa elä­neet, ovat nyt il­moit­tau­tu­neet työn­ha­ki­joik­si.

Ti­las­to­jen mu­kaan työ­paik­kan­sa me­net­tä­nei­tä on kah­den vii­me vuo­den ai­ka­na noin 36 000, kun työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rä on kas­va­nut lä­hes kol­me ker­taa enem­män. Näis­tä työt­tö­mäk­si jää­neis­tä kak­si kol­ma­so­saa tu­lee jul­ki­sel­ta puo­lel­ta ku­ten hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­ta, jois­sa on pi­det­ty lu­kui­sia yt-neu­vot­te­lu­ja. Vain yk­si kol­ma­so­saa tu­lee yk­si­tyi­sel­tä puo­lel­ta.

Vii­me vuo­den lo­pul­la työl­lis­ten mää­rä jopa nou­si hie­man. Al­ku­vuon­na ti­lan­ne kään­tyi val­ta­kun­nal­li­ses­ti huo­nom­paan suun­taan. Sa­ta­kun­nan ja eri­tyi­ses­ti Rau­man työl­li­syys­ti­lan­teen odo­te­taan ke­hit­ty­vän suo­tui­sas­ti.

Yh­te­nä mer­kit­tä­vä­nä työ­paik­ko­jen li­sää­jä­nä toi­mii me­ri­te­ol­li­suus, jos­sa ti­laus­kir­jat pul­lis­te­le­vat. Esi­mer­kik­si Rau­man te­la­kan te­ki­jä­mää­rän odo­te­taan kas­va­van lä­hi­ai­koi­na jopa 2 000 hen­ki­löön. Myös Po­ris­sa Män­ty­luo­don te­la­kal­la kou­lu­te­taan li­sää muun mu­as­sa hit­saa­jia.

Hy­vää an­ke­as­sa työt­tö­myys­ti­lan­tees­sa on va­paa­na ole­van työ­voi­ma­re­ser­vin mää­rä. Suo­men ta­lous­kas­vu mah­dol­li­ses­ti al­ka­es­sa ei ai­na­kaan työ­voi­man saan­nin pi­täi­si ol­la es­tee­nä.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja