Eläkkeiden leikkaamisesta leviää vääriä johtopäätöksiä
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on jo pitkään vaatinut, että myös eläkeläiset osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen. Harjanne perustelee eläkkeiden leikkaamista sillä, ettei se kohtele tasavertaisesti tulevia eläkeläisiä verrattuna niihin, jotka ovat nyt eläkkeellä. Näin siksi, että palkoista perittävät eläkemaksut ovat nousseet ja elinajan odote nostaa eläkeikää ja leikkaa eläkekertymää.
Harjanne rinnastaa eläkkeitä sosiaalisiin etuuksiin. Vertaus ontuu, sillä varat eläkkeisiin kootaan työnantajilta ja työntekijöiltä. Maksu on noin neljännes palkkasummasta. Työnantaja maksaa noin 17 prosenttia ja työntekijät loput. Tuet maksetaan verovaroista.
Harjanteen on hyvä muistaa, että nyt eläkkeellä olevista monet ovat joutuneet maksamaan opiskelustaan. Jo keskikoulussa perittiin lukukausimaksuja, opintomateriaalit, hammashuollon ja ruoankin joutui maksamaan itse. Yliopisto-opiskelu oli kallista, eikä ollut puhettakaan opintotuesta tai asumislisästä. Nykyisin opiskelu on ilmaista akateemiseen oppiarvoon asti.
Miten sitten julkista taloutta voidaan eläkeläisten kustannuksella kohentaa? Maksettavat eläkkeet nauttivat perustuslain mukaan omaisuuden suojaa. Niitä ei voi leikata.
Harjanne ehdottaa eläkkeiden verotuksen nostamista. Keskieläke on Suomessa bruttona 2 100 euroa. Verojen jälkeen jää käteen 200–300 euroa vähemmän. Veronkorotusvaraa ei ole. Suomessa on valtavasti myös todella pienillä eläkkeillä kitkuttelevia.
Isoja, esimerkiksi yli 5 000 euron eläkkeitä saavia on kaksi prosenttia eläkeläisistä. Edes rajuilla veronkorotuksella ei olisi mitään vaikutusta julkiseen talouteen. Pitää muistaa myös 5,8 prosentin raippavero, jota peritään normaalin veroasteikon päälle siltä osalta, joka ylittää 4 000 euron eläketulon.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ehdottaa eläkkeiden leikkaamista. Ehdotus on, ettei eläke enää kertyisi ylipisto-opinnoista, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta eikä kotihoidon tuesta. Tällaisista ehdotuksista Harjanne tuskin innostuu, koska leikkaukset kohdistuisivat nuoriin eli vihreiden potentiaalisiin äänestäjiin.
Hallituksen keinoja ovat eläkeindeksin voimakkaampi taittaminen tai indeksin jäädytys vuodeksi tai kahdeksi. Näin tehtiin Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella.
Eläkeläisjärjestöt vetoavat siihen, että eläkkeet nousevat hitaammin kuin palkkatulot. Vuodesta 1995 vuoteen 2023 palkat ovat reaalisesti nousseet 35 prosenttia ja ansioista kertyneet eläkkeet ainoastaan 1,7 prosenttia.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


