Kyläkoulun kohtalo on auki, mutta Sydänmaan sydän sykkii
Viisi vuotta sitten Satakunnan vuoden kyläksi valitun Sydänmaan sydän sykkii myös tulevaisuudessa, vakuuttaa Riina Arvela.
Sanna Rantanen
Eurajoen kunta on tekemässä suunnitelman, johon sisältyy esitys uudesta kouluverkosta. Pieni Sydänmaan kyläkoulu on lakkautusuhan alla. Vuoden 2019 satakuntalaiseksi kyläksi valitun Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen puheenjohtajan Riina Arvelan mukaan koulu on kylätoiminnalle tärkeä.
– Koulun vanhempaintoimikuntakin toimii kyläyhdistyksen alaisuudessa, Arvela kertoo.
– Koulu on koko kylän sydän ja toiminnan keskus, josta emme halua luopua. Mieluummin etsimme luovia tapoja hyödyntää sitä jatkossakin, myös opetuspuolella.
Sydänmaan kylän arvoja ovat neljä yhdistävää y:tä: yhteiset tavoitteet, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä se, ettei yksin jätetä ketään. Kylätoiminnan perinteitä ylläpidetään tämän päivän hengessä ja tulevaisuutta rakentaen, kaiken ikäiset kylän asukkaat huomioiden.
– Tuleville sukupolville arvokkaan perinnetiedon säilömiseksi syntyi elokuva muistelupiiristä, jossa vanhimmat kyläläiset kertoivat Sydänmaan historiasta, Arvela kertoo esimerkin.
– Eräs sydänmaalainen nuori taas teki muutama vuosi sitten Sydänmaa-räpin ja perheiden mukaan saaminen on yksi toimintamme lähtökohdista.
Joulukuussa Sydänmaassa juhlittiin vuosia kehittelyssä ollutta uutta pyörätietä.
– Nyt kesä näkyy kylänraitilla pyöräilijöiden lisääntymisenä, Arvela iloitsee.
Sydänmaassa on käyty koulua reilusti yli sata vuotta. Nykypäivänä koulu ylläpitää oleellisesti kylän arvoja ja aktiivisuutta. Koulun kanssa järjestetään vaikkapa liikunta- ja lukuhaasteita lapsille, opetussuunnitelman tavoitteiden tueksi. Koululla myös vietetään sekä kylän yhteiset vappujuhlat että jouluiset puurojuhlat. Siellä toimivat niin jumppakerhot ja elokuvaillat kuin yhteistyössä Otsolan kansalaisopiston kanssa järjestettävät kurssit.
– Jos koulutoiminta Sydänmaassa päättyy, jää kylään melkoinen aukko. Toivomme koulurakennuksen silti säilyvän, Arvela toteaa.
– Rakennus on meille monin tavoin tärkeä, myös kulttuurimaisemallinen symboli.
Vaikka Sydänmaahan on vaarassa jäädä koulun mentävä lovi, vakuuttaa Arvela Suomen sydämellisimmän kylän sykkivän tulevaisuudessakin.
– Olemme voimattomia valtakunnallisten ja globaalien ilmiöiden edessä. Jos lapsia ei synny, ei ole oppilaita. Sille emme voi mitään. Sitten keksimme jotain muuta, Arvela toteaa.
– Olemme jo pohtineet tilanteeseen ratkaisuja ja esittäneet koulurakennuksen käytölle vaihtoehtoja. Haluamme säilyttää koulutoiminnan ja olemme heittäneet ilmoille ajatuksen uuden varhaiskasvatuksen yksikön perustamisesta Sydänmaan kouluun.
Sydänmaa on aiemminkin hypännyt ajan hermolle ja vastannut tämän päivän haasteisiin, perinteet säilyttäen. Tästä esimerkkinä kylän kahden tärkeän toimijan, pienviljelijä- ja kyläyhdistysten taannoinen yhdistyminen.
– Näin kylätoiminnan yli 90-vuotiset juuret ovat yhä vahvat ja yhden yhdistyksen resurssit riittävät paremmin yhteisiin projekteihin.
Kylän aktiivisuus säilyy, vaikka kouluverkossa tapahtuisi muutoksia. Toimintaa rahoitetaan muun muassa eri yhteiskunnallisilta toimijoilta haetulla rahoituksella.
– Kylän asukkaat voivat vuokrata yhdistykseltä käyttöönsä esimerkiksi klapikoneen tai ison astiaston, Arvela kertoo.
– Lisäksi yhdistyksellä on Turajärven rannalla yleishyödylliseen käyttöön tarkoitettu mökki, jota olemme viime aikoina kunnostaneet.
– Mökkiä voi myös vuokrata, Arvela mainitsee.
Sydänmaa on muutakin kuin asukkaita ja rakennuksia tietyllä sijainnilla.
– Oleellista on yhteisöllisyys. Kylissä saa kasvottoman firman sijaan avukseen ihmisen.
Yksi on pienessä maalaiskylässä yli muun.
– Luonto elämän perusasioineen on aina lähellä.