Maa­rit Kaut­to

Las­si­la­lai­nen Veli-Mat­ti Sa­la­pu­ro hie­rai­si sil­mi­ään, kun hän elo­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la tar­kas­ti ton­til­laan ole­van riis­ta­ka­me­ran tal­len­ta­mia vi­de­oi­ta. Ka­me­ran ohi oli yöl­lä kul­ke­nut iso lau­ma vil­li­si­ko­ja.

– Vi­de­ol­ta pys­tyy las­ke­maan yh­teen­sä 17 eri ko­kois­ta vil­li­si­kaa, jou­kos­sa kol­me pien­tä por­sas­ta. Vil­li­si­ko­ja on voi­nut ol­la vie­lä enem­män­kin, jos osa on men­nyt esi­mer­kik­si riis­ta­ka­me­ran ta­kaa. Lau­man joh­dos­sa on sel­väs­ti isoin sika, Sa­la­pu­ro miet­tii.

Las­si­lan kylä si­jait­see Noor­mar­kun ja La­vi­an puo­li­vä­lis­sä. Sa­la­pu­ron koti on La­vi­an­tien ja In­hot­tu­jär­ven vä­li­ses­sä maas­tos­sa. 1,5 heh­taa­rin tont­ti ra­joit­tuu kuu­sik­koon, jon­ka ta­ka­na on pel­toa.

– Kuu­si­kon reu­nas­sa kul­kee sel­keä met­sän eläin­ten pol­ku. Riis­ta­ka­me­ra on siel­tä van­gin­nut muis­ti­kor­til­le hir­viä, kau­rii­ta, ket­tu­ja, su­pe­ja, il­vek­sen... Oi­ke­as­taan kaik­kia mui­ta tääl­lä päin esiin­ty­viä riis­ta­la­je­ja sut­ta ja kar­hua lu­kuun ot­ta­mat­ta.

Sa­la­pu­ro ar­ve­lee, et­tä vil­li­si­ka­lau­ma on saat­ta­nut ol­la vain ohi­kul­ku­mat­kal­la ja on jo kau­ka­na.

– Mut­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, on­ko täl­lä seu­dul­la vil­li­si­ko­ja ja kuin­ka pal­jon?

Vil­li­si­ka­ha­vain­to­ja on put­kah­del­lut Noor­mar­kun-La­vi­an seu­duil­ta sil­loin täl­löin. Jot­kut saat­ta­vat muis­taa lo­ka­kuus­sa vuon­na 2017 sat­tu­neen vil­li­si­ka­ko­la­rin Noor­mar­kus­sa. Au­ton töy­täi­se­mä ja louk­kaan­tu­nut vil­li­si­ka ai­heut­ti sil­loin po­lii­si­o­pe­raa­ti­on.

La­vi­as­sa ih­me­tel­tiin suur­ta vil­li­si­ka­lau­maa lo­ka­kuun lo­pul­la 2023. Lau­mas­sa oli noin 25 yk­si­löä ja ta­pauk­ses­ta le­vi­si pai­kal­lis­ten ku­vaa­mia vi­de­oi­ta so­si­aa­li­seen me­di­aan ja uu­ti­siin. Ha­vain­to­ja teh­tiin eri­tyi­ses­ti La­vi­an Hau­ni­an ja Nok­ka­maan alu­eil­la sekä Lep­pä­ruh­kas­sa. Lau­man ar­vel­tiin ole­van sama, joka oli liik­ku­nut hie­man ai­em­min Ko­ke­mä­el­lä ja Kul­laal­la.

Noor­mar­kun seu­dun riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen toi­min­na­noh­jaa­ja Timo Pie­ti­lä sa­noo, et­tä vil­li­si­ka­ha­vain­to­ja on teh­ty Noor­mar­kun ja La­vi­an alu­eil­la sään­nöl­li­ses­ti vii­me vuo­si­na. Sa­ta­kun­nan kan­ta ei kui­ten­kaan ole vi­ral­li­ses­ti va­kiin­tu­nut, mut­ta alu­eel­la liik­kuu va­el­ta­via yk­si­löi­tä ja lau­mo­ja.

Vil­li­si­ka­naa­raat ja kes­ken­kas­vui­set poi­ka­set elä­vät per­he­lau­mois­sa, joi­ta joh­taa van­ha emak­ko. Täy­si­kas­vui­set urok­set elä­vät pää­a­si­as­sa erak­koi­na ja liit­ty­vät lau­moi­hin vain lop­pu­syk­syn ja tal­ven kii­ma-ai­ka­na. Vil­li­si­at ovat pää­o­sin hä­mä­rä- ja yö­ak­tii­vi­sia. Päi­vät ne viet­tä­vät yleen­sä suo­jai­sis­sa ma­kuu­pai­kois­sa ti­hei­köis­sä.

– Ku­kaan ei osaa ker­toa tar­kas­ti pal­jon­ko vil­li­si­ko­ja seu­dul­la on. Noor­mar­kun riis­tan­hoi­to­yh­dis­tyk­sen alu­eel­ta on muu­ta­mia vil­li­si­ko­ja met­säs­tet­ty vuo­sit­tain, mut­ta alu­eem­me on noin 63 000 heh­taa­ria, jo­ten on mah­do­ton­ta kar­toit­taa laa­jal­ti liik­ku­vien ja ih­mis­tä väis­tä­vien eläin­ten mää­rää. Koko Suo­mes­sa vil­li­si­ka­kan­ta on ver­rat­tain pie­ni, jo­ten sa­noi­sin, et­tä ei nii­tä täl­lä seu­dul­la nyt ko­vin pal­jon ole kui­ten­kaan, Pie­ti­lä miet­tii.

Suo­mes­sa to­det­tiin af­rik­ka­lais­ta si­ka­rut­toa (Af­ri­can swine fe­ver, ASF) en­sim­mäi­sen ker­ran 30.7.2026. Vi­rus to­det­tiin Ruo­ka­vi­ras­tos­sa teh­dys­sä PCR-tut­ki­muk­ses­sa Vi­ro­lah­del­ta kuol­lee­na löy­de­tyis­tä luon­non­va­rai­sis­ta vil­li­si­ois­ta. Tu­los var­mis­tui EU:n ASF-ver­tai­lu­la­bo­ra­to­ri­os­sa. Af­rik­ka­lai­nen si­ka­rut­to on si­ka­e­läin­ten va­ka­va vi­rus­tau­ti, joka ei tar­tu ih­mi­seen.

Sa­ta­kun­nas­sa ei si­ka­rut­toa ole ha­vait­tu, ei­kä maa­kun­tam­me kuu­lu tar­tun­ta­vyö­hyk­kee­seen. Vi­ra­no­mai­set ja met­säs­tä­jät seu­raa­vat si­ka­rut­to­ti­lan­net­ta ja vil­li­si­ko­jen liik­kei­tä koko maas­sa tar­kas­ti.

Ruo­ka­vi­ras­ton mu­kaan Suo­men vil­li­si­ka­kan­nan pi­tä­mi­nen al­hai­se­na on erit­täin tär­ke­ää, sil­lä jos kan­ta kas­vaa hal­lit­se­mat­to­mak­si, on af­rik­ka­lai­sen si­ka­ru­ton hä­vit­tä­mi­nen ää­rim­mäi­sen vai­ke­aa ja voi kes­tää vuo­sia tai jopa vuo­si­kym­me­niä. Af­rik­ka­lai­seen si­ka­rut­toon ei ole ro­ko­tet­ta.

Ruo­ka­vi­ras­to suo­sit­te­lee, et­tä luon­non­va­rai­sia vil­li­si­ko­ja ei ruo­ki­ta, vaan re­hua käy­te­tään ai­no­as­taan hou­kut­te­lu­tar­koi­tuk­ses­sa met­säs­tyk­sen apu­na. Mui­ta riis­ta­e­läi­miä, ku­ten kau­rii­ta, oli­si hyvä ruok­kia vain sel­lai­sel­la re­hul­la, joka ei hou­kut­te­le vil­li­si­ko­ja (mm. hei­nä). Rehu tu­li­si tar­jo­ta ruo­kin­ta-au­to­maa­teis­ta tai ka­tok­sis­ta, jois­ta vil­li­si­at ei­vät sitä saa.