Vakavasti väkivaltaiset lapset tarvitsevat eri ammattialoja yhdistäviä hybridiyksikköjä, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
Eeva Nikkilä-Kiipula / STT
Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat hybridiyksikköjen apua, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vuosiraportissaan.
Hybridiyksiköissä yhdistyvät psykiatrian, psykologian, lastensuojelun ja erityispedagogiikan osaaminen. Tällaisissa yksiköissä ymmärretään Pekkarisen mukaan erilaisia syitä, miksi lapset oireilevat voimakkaasti väkivaltaa käyttäen.
– Jotta sen voi ymmärtää, siihen tarvitaan useamman ammattilaisen viisaus. Tällaisessa hybridiyksikössä se viisaus tulee yhteen. Eli lapsen ei tarvitse enää apua saadakseen siirtyä paikasta ja vastaanotolta toiselle, vaan kaikki apu tulee hänen luokseen, Pekkarinen sanoo STT:lle.
Lapsen näkökulmasta on Pekkarisen mukaan usein yhdentekevää, mitä ammattikuntaa aikuinen edustaa, kunhan tämä on läsnä oleva, lapsen luottamuksella kohtaava ja osaava aikuinen. Tärkeää on myös, että auttavat aikuiset pysyvät samoina.
– Lapsille ammattilaiset ovat aina ensisijassa ihmisiä ja aikuisia.
Investointi hybridiyksiköihin maksaisi Pekkarisen mukaan itsensä aikaa myöten takaisin ja alkaisi jopa tuottaa hyvää.
– Tässä pitäisikin ymmärtää pitkäjänteisyys. Eli vaikka tällaisen osaston perustaminen ja sen toimeen saattaminen voi viedä sekä rahaa että aikaa ja osaamispääomaa, niin pitkällä tähtäimellä se tulee keventämään järjestelmän niin taloudellisia, inhimillisiä kuin osaamisen kustannuksia.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä nyt jos koskaan olisi Pekkarisen mukaan kreivin aika tehdä tällainen uudistus. Hän muistuttaa, että nyt ei olla luomassa uutta lapsiryhmää, vaan jossakinhan nämä lapset nytkin ovat.
– Tällä hetkellä nämä lapset jauhautuvat rikki meidän järjestelmässämme. Se, että yksikin ihminen menetetään tulevaisuuden Suomesta, on suuri menetys koko yhteiskunnalle. Pääsääntöisesti nämä lapset olisivat kuntoutettavissa toimintakykyisiksi aikuisiksi, jos he vaan saisivat hyvää ja oikeaa apua osakseen, hän painottaa.
Lapsiasiavaltuutetun näkökulmasta Suomen lapset ja nuoret voivat somaattisesti yleisesti ottaen hyvin, kun verrataan nykyistä tilannetta vaikkapa 50 vuoden takaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi lasten ja nuorten kuolleisuus ja vakavat sairaudet ovat vähentyneet samoin kuin kaltoinkohtelu.
Pekkarinen näkee kuitenkin myös ilmiöitä, jotka ovat kymmenen viime vuoden aikana menneet huonompaan suuntaan. Ensinnäkin kielteiset kehityskulut liittyvät lasten ja nuorten nukkumiseen ja lepoon.
– He nukkuvat ja lepäävät vähemmän kuin ennen eli vapaa-aikakin on täynnä hyvin stimuloivaa tekemistä, esimerkiksi harrastuksia ja sosiaalista mediaa. Myös koulu koetaan aika kuormittavana.
Lapset ja nuoret myös syövät Pekkarisen mukaan epäterveellisemmin. Osa lapsista ja nuorista jättää lisäksi kouluruuan väliin.
Kolmantena ilmiönä Pekkarinen mainitsee liikunnan. Lapset ja nuoret liikkuvat hänen mukaansa huomattavasti vähemmän kuin ennen.
– Siinä on sellaista polarisaatiota, että osa liikkuu rasitusvammoihin asti, osa taas ei liiku ollenkaan. Tämän pelätään vaikuttavan tulevaisuudessa merkittävällä tavalla heidän toimintakykyynsä.
Neljäntenä heikompaan suuntaan menneenä ilmiönä Pekkarinen mainitsee sosiaaliset suhteet. Lasten ja nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen jännittäminen ovat jonkin verran lisääntyneet.
– Yksinäisyyshän on ihmiselle hyvin haitallista. Ihminen on sosiaalinen eläin.
Syystä tai toisesta myös kokemus kouluviihtyvyydestä on Pekkarisen mukaan suomalaislapsilla heikko.
– Kun me nämä viisi asiaa niputamme yhteen, niin meidän on huomattavasti helpompi ymmärtää, minkä tähden myös lasten ja nuorten mielenterveyden oireet ovat vakavoituneet ja lisääntyneet, Pekkarinen sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että kaikkiin kielteisiin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Ensisijaisesti on Pekkarisen mukaan kasvattajien vastuulla huolehtia, että lapsi nukkuu riittävästi, syö terveellisesti, liikkuu päivittäin ja että hänellä on mielekkäitä sosiaalisia suhteita ja mielekästä tekemistä arjessa.
Lapsiasiavaltuutettu on valtion ainoa viranomainen, jolla on lakisääteinen velvollisuus tavata lapsia ja välittää heidän näkemyksiään laajemmin yhteiskunnassa. Tätä tehtävää lapsiasiavaltuutettu toteuttaa Nuoret neuvonantajat -toiminnan avulla. Siinä tavalliset lapset ja nuoret saavat kertoa arjestaan ja elämästään sekä toiveistaan.
Neuvonantajien toiveet ovat hyvinkin konkreettisia. He toivoivat esimerkiksi, että apua tarvitseva lapsi tai nuori kohdataan häntä kuunnellen, ymmärtäen ja arvostaen.
Lapset ja nuoret toivovat Pekkarisen mukaan nimenomaan aikuisten huomiota, sitä, että heidät nähtäisiin ihmisinä, joilla on omia ajatuksia.
– Kun puhumme lasten ja nuorten ongelmista, kyse on usein peiliin katsomisen paikasta eli minkä verran itse ehtii olla lasten ja nuorten arjessa mukana, Pekkarinen sanoo.
