Rauma nousemassa Suomessa vihreän energian keskipisteeksi
Rauman satama on nousemassa Suomen vihreän energian keskipisteeksi. Kilpailuetuja ovat vahvat meriyhteydet, vankka teollinen infrastruktuuri sekä runsaat hiilidioksidiresurssit. Haasteita ovat lintualueiden suojelu ja sähköverkon laajentaminen.
Jos suunnitellut hankkeet toteutuvat, ne voivat tehdä Raumasta keskeisen vihreän polttoaineen tuottajan koko Euroopassa. Suunnitteilla on kaksi merkittävää polttoaineteollisuushanketta, jotka keskittyvät vihreän vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Hankkeet liittyvät EU:n vihreän siirtymän tavoitteisiin.
Luoto Energia Oy suunnittelee 20 hehtaarin laitosta Iso-Järviluotoon. Laitos tuottaisi 60 000 tonnia vihreää vetyä vuodessa, joka muunnetaan yli 125 000 tonnia synteettistä maakaasua. Norjalainen Norsk e-Fuel varasi 14 hehtaaria satama-alueelta lentopolttoainetehtaalle. Hanke tuottaisi jopa 100 miljoonaa litraa fossiilitonta lentopolttoainetta. Molempien hankkeiden lopulliset investointipäätökset tehdään vuoteen 2028 mennessä.
Rauman Satama on hakenut poikkeuslupaa rakentamiseen lintujen pesimäaikana eli touko–heinäkuussa. Perusteluna on, että työt pysähtyisivät ilman lupaa, ja uusi penkere rauta- ja maantielle rakennettaisiin kauemmas lintualueesta. Iso Järviluodon alueella pesi kesällä 2024 yli 7 650 merimetsoa ja haikaroita. Satama hakee poikkeuslupaa luonnonsuojelulaista perustellen sen EU:n uusiutuvan energian direktiivillä, joka nostaa vihreän energian ”erittäin tärkeäksi yleiseksi eduksi”. Rakentaminen aloitetaan alueen länsiosista, ja lintualueelle ei tehdä toimia.
Rakennusvaihe työllistäisi yli 1 000 henkilöä. Toiminnan käynnistyttyä pysyviä työpaikkoja olisi noin 40 laitosta kohti eli yhtensä 80. Yksittäisen laitoksen investointi on 500–700 miljoonaa euroa. Järviluotoon mahtuisi 2–3 laitosta, ja kokonaisinvestoinnit voivat nousta jopa kolmeen miljardiin euroon. Hankkeet tukevat paikallista taloutta ja sataman asemaa Suomen kolmanneksi suurimpana konttisatamana. Sähköntarve on suuri, eivätkä nykyiset verkot riitä. Suunnitelmissa rakentaa uusia 400 kilovoltin sähkölinjoja. Vaihtoehtoina ovat ilmajohdot tai maakaapelointi. Järviluotoon suunnitellaan maantie- ja rautatieyhteys, mikä edellyttää pengertiellä maa-alueiden stabilointia.