Ulkoministeriö lakkauttaa kansalaisjärjestöille tärkeän hanketuen – Fingo: Päätös on valtava pettymys, ja se tulisi perua
Frida Ahonen / STT
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) on päättänyt lakkauttaa kansalaisjärjestöjen VGK-tuen, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta tiedotteesta. Ulkoministeriön jakamaa VGK-tukea on myönnetty kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin.
VKG-tuen lakkauttaminen on osa valtionavustusten uudistamista, jossa hallitus haluaa siirtää järjestöjen rahoituksen painopistettä kansainväliseen rahoitukseen. Taustalla ovat hallituksen säästötoimet.
Muun muassa kansalaisjärjestöt ja vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ovat kritisoineet päätöstä.
– Päätös on valtava pettymys, ja se tulisi perua. Lakkautus on kova isku esimerkiksi järjestöjen antirasistiselle työlle, yritysten vastuullisuuden kirittämiselle, nuorten rauhankasvatukselle sekä viestinnälle globaaleista kysymyksistä, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi tiedotteessa.
– VKG-tuen kahden miljoonan poistossa syynä voi olla, ettei tuki asiasisällöllisesti tai aatteellisesti miellytä nykyhallitusta. Tämä siksi, ettei mitään hallinnollista tai budjetaarista syytä ole tuen lakkauttamiseen. Rahaa olisi ollut tälle tuelle, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kommentoi STT:lle maanantaina.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessä uusista vuosittaisista 50 miljoonan euron leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Kehysriihessä päätettiin kuitenkin myös kasvattaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta 10 miljoonalla eurolla vuosittain.
Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön yksikönpäällikkö Eevamari Laaksonen kertoi STT:lle maanantaina ymmärtävänsä järjestöjen hädän, mutta perusteli päätöstä hallitusohjelmalla.
– En voi siihen muuta sanoa, kuin että ymmärrän heidän näkökulmansa ja sen, että tämä vaikuttaa järjestöjen toimintaan, mutta tämä päätös on kuitenkin tehty. Taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys parantaa kotimaisten järjestöjen mahdollisuuksia saada kansainvälistä rahoitusta, Laaksonen totesi.
Tällä niin kutsutulla vivuttamisella tarkoitetaan sitä, että suomalaiset järjestöt saisivat jatkossa rahoitusta aiempaa enemmän kansainvälisistä lähteistä. Jo tällä hetkellä ulkoministeriöllä on käytössä rahoitusmekanismi sellaisille suomalaisille järjestöille, jotka ovat saaneet EU-rahoitusta omiin kehitysyhteistyöhankkeisiinsa.
– Näistä hankkeista ulkoministeriöstä voi hakea omarahoitusosuuteen puolet. Se tietenkin auttaa järjestöjä, että heidän ei tarvitse niin paljon tätä omarahoitusosuutta maksaa, Laaksonen sanoi.
Laaksonen ei osannut vielä tarkentaa, että mihin kehysriihessä järjestöjen kehitysyhteistyön rahoitukseen varatut 10 miljoonaa kohdennetaan.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että rahoitus keskittyisi jatkossa isoimmille järjestöille, joilla on paremmat edellytykset hakea kansainvälistä rahoitusta.
– Kansainväliset rahoituskanavat ovat lähtökohtaisesti hyviä, mutta pienten järjestöjen on todella vaikea käyttää niitä. Tässä on riski, että rahoitus keskittyy isoimmille, voimakkaimmille toimijoille, mikä taas haittaa kansalaisyhteiskunnan monipuolisuutta ja moniäänisyyttä sekä toisaalta kapeuttaa järjestöjen toiminnan moninaisuutta, Nalbantoglu toteaa STT:lle.
Ulkoministeriöstä ei osattu vielä tarkentaa, millaista tukea kansainvälisen rahoituksen hakemiseen olisi pienimmille toimijoille mahdollisesi tulevaisuudessa tulossa.
– En halua sitä kaunistella, se on ihan totta, että tämä päätös ei tuo ratkaisuja pienten järjestöjen rahoitusongelmaan. Ne ovat usein isoja järjestöjä, jotka kansainvälistä rahoitusta saavat. Tämä on tapahtunut niin nopeasti, että me emme ole nyt ihan valmiita tulemaan ulos sen kanssa. Viimeistään tuossa syksyllä laajennamme nykyistä EU-hakua muihin kansainvälisiin rahoitusinstrumentteihin, Laaksonen toteaa STT:lle.
Ministeriö tiedottaa myöhemmin tänä vuonna valtionavustushaun aikatauluista ja hakukriteereistä. Hakukierros YK-taustaisille järjestöille avataan syksyllä. Tuolloin avustusta voi hakea vuosille 2025–2027.
– Se, mitä me yritämme myös tehdä, on tiedottaa kansainvälisistä hauista aktiivisemmin kuin mitä me tällä hetkellä teemme, Laaksonen lisää.
