Suomalaisten Nato-myönteisyys notkahti kyselyssä – laitavasemmistossa kytee muita varauksellisempi "rauhansiipi"
Eetu Halonen / STT
Suomalaisten Nato-myönteisyys on vähentynyt, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksesta.
Vastaajista 71 prosenttia kertoi suhtautuvansa Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Osuus laski viisi prosenttiyksikköä viime keväästä, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran vastaavassa tutkimuksessa.
Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvien osuus pysyi lähes ennallaan kymmenessä prosentissa. Sen sijaan neutraalisti jäsenyyteen suhtautuvien osuus nousi 17 prosenttiin, kun se oli keväällä 14 prosenttia.
Miehet suhtautuvat Nato-jäsenyyteen myönteisemmin kuin naiset. Miehistä 77 prosenttia kertoi suhtautuvansa sotilasliiton jäsenyyteen myönteisesti, kun naisista näin kertoi 65 prosenttia.
Eduskuntapuolueista kokoomuksen kannattajat ovat kaikkein Nato-myönteisimpiä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä kokoomuksen äänestäjästä kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Kaikkein nihkeimmin sotilasliiton jäsenyyteen suhtautuvat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä vain 37 prosenttia kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Seuraavaksi vähiten Nato-myönteisyyttä on vihreiden kannattajissa, joista 63 prosenttia kertoi myönteisestä suhtautumisestaan. Puolue on vasemmistoliiton ohella ainut eduskuntapuolue, jonka kannattajista alle 70 prosenttia suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen.
Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso sanoo, että vasemmistoliittoon ja mahdollisesti vihreisiin vaikuttaisi olevan muodostumassa muita varauksellisemmin Natoon suhtautuva "rauhansiipi".
– Asenteisiin saattavat vaikuttaa muun muassa suurimman Nato-liittolaisen, Yhdysvaltojen, Lähi-idän politiikka sekä keskustelu Suomen osallistumisesta liittouman ydinaseharjoituksiin, Laakso pohtii Evan tiedotteessa.
Suurimman oppositiopuolueen eli SDP:n kannattajat ovat vasemmistopuolueista selvästi Nato-myönteisimpiä. Demareiden äänestäjistä 77 prosenttia kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Osuus oli isompi kuin esimerkiksi hallituspuolue perussuomalaisilla, joiden kannattajista 72 prosenttia kertoi myönteisestä suhtautumisestaan Nato-jäsenyyteen.
Etenkin kielteisesti jäsenyyteen suhtautuvien osuus oli perussuomalaisissa huomattavan suuri, 14 prosenttia. Se oli reilusti enemmän kuin muilla hallituspuolueilla ja toiseksi eniten kaikista eduskuntapuolueista. Ainoastaan vasemmistoliiton ja Liike Nytin kannattajat olivat suhtautumisessaan kielteisempiä.
Suomalaisten EU-myönteisyys on Evan kyselyn perusteella niin ikään vähentynyt. Vastaajista 58 prosenttia kertoi suhtautuvansa Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti. Vielä keväällä osuus oli 65 prosenttia.
Kuten Nato-myönteisyydessä, myös EU:n tapauksessa notkahdus näkyy erityisesti jäsenyyteen neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna eikä niinkään kielteisyyden lisääntymisenä.
Neutraalisti EU-jäsenyyteen suhtautuvia oli nyt 23 prosenttia kyselyn vastaajista. Kielteisesti jäsenyyteen taas kertoi suhtautuvansa 17 prosenttia vastaajista.
Evan kyselyyn vastasi noin 2 000 aikuista suomalaista lokakuussa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.