Sairaalamaksun, kaukolämmön ja hoitovastikkeiden nousu nostivat kuluttajahintoja eniten
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli tammikuussa 0,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Myös joulukuussa inflaatio oli 0,7 prosenttia.
Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun, kaukolämmön ja hoitovastikkeiden nousu.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta sen sijaan hillitsi eniten sähkön hintojen, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lasku.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 1,3 prosenttia. Se ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Euroalueen inflaatio oli yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2,5 prosenttia. Joulukuussa se oli 2,4 prosenttia.
Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 1,7 prosenttia.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi poikkeaa joiltakin osin Tilastokeskuksen omasta inflaatiolukemasta. Euroalueen yhteiseen inflaatiomittariin ei lasketa mukaan asuntolainojen tai kulutusluottojen korkoja, rahapelejä, omakotitalon palovakuutusta, kalastus- ja metsästysmaksuja tai ajoneuvoveroa.
Asuntorahoittaja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kirjoittaa kommentissaan, että kuluttajahintojen kehitys kertoo paitsi Suomen talouden vaisusta vedosta myös julkisen talouden sopeutuksesta kiristynein arvonlisäveroin.
– Kiintein veroin laskettu markkinainflaatio matelee alle prosentissa, ja muutkin inflaatiomittarit prosentin molemmin puolin, mutta samaan aikaan kuluttajien oma kokemus inflaatiosta on yhä yli viidessä prosentissa. Myös eteenpäin katsottaessa kuluttajat uskovat luottamuskyselyssä neljän prosentin inflaatioon, mikä vaikuttaa vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta varsin korkealta ja epätodennäköiseltäkin, Keskinen kirjoittaa.
Hän toteaa, että viiden vuoden aikana kuluttajahinnat ovat nousseet yhteensä 18 prosentilla ja lainakorot sivuuttava yhdenmukaistettu inflaatiokin 16 prosentilla, kun vastaavana aikana ansiotaso on kohonnut 15 prosenttia.
– Inflaatio on kaikesta huolimatta jättänyt kuluttajille pysyvän muistijäljen, mikä jarruttaa toistaiseksi kulutuspäätöksiä ja talouskasvua.