Ruuan hävikkiä pyritään vähentämään
Hävikkiviikolla huomio ruokaketjun eri vaiheisiin.
Samu Vahteristo, UR
Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, mutta suurinta se on kotitalouksissa, joissa muodostuu Suomen ruokahävikistä Luken laskelmien mukaan 38 prosenttia. Koko ketjun ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksissa syntyy 155 miljoonaa kiloa.
Ravintolassa ruuan hävikki on usein suurta, ellei siihen kiinnitetä erityistä huomiota. Hävikkiin menevän elintarvikkeen vähentämistä tehtiin opiskelijavoimin Winnovan Rauman yksikössä.
Yhteistyössä mukana oli Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämä Kansainvälinen ravintoloiden kiertotalous -projekti (Ce4Re), joka auttaa ravintoloita hävikin ja jätteen vähentämisessä.
– Projekti antaa osallistujille työkaluja ja tukea oman ravintolan kiertotalouden kehittämiseen, kertoo projektin viestintäpäällikkö Annika Koskenkorva.
Projektissa on järjestetty mm. webinaareja ja käytännön kumppaneiksi valikoituu mukaan 20 ravintolaa.
– Ravintoloiden kanssa lähdemme yhdessä kehittämään hävikin vähentämistä. Nyt olemme esimerkiksi vieneet vaakoja ravintoloihin. He punnitsevat hävikkiään, ottavat sitten käyttöön parantavia toimenpiteitä ja punnitaan uudelleen, Koskenkorva kuvailee.
Koskenkorva oli Winnovan Rauman yksikössä seuraamassa, miten teoriaa otetaan käytäntöön.
– Olemme tässä yhteistyökumppanina ja hienoa nähdä konkreettisesti miten hävikkiä vähennetään.
Winnovan lehtori Mikko Sirola kertoo hävikin vähentämisen koostuvan pienistä asioista.
– Miten hyödynnetään edelliseltä päivältä yli jääneitä aineksia ja käytetään tarkkaan kaikki raaka-aineet. Keinoja on monia, Sirola pohtii.
Ravintoloissa hävikin vähentäminen ja paikallisten tuottajien ja raaka-aineiden käyttäminen on paitsi mainetekijä myös taloudellista säästöä.
– Tässä meidän opiskelijaravintolassa ruokaa menee hävikkiin normaalisti 7–15 kiloa päivässä. Nyt meillä on taulu, jossa asiaa seuraan ja olemme saaneet sen putoamaan noin kahteen kiloon, Sirola kuvailee.
Winnovan toisen vuoden opiskelija Elias Kylä-Heiko pitää hävikin vähentämistä tärkeänä.
– Olen esimerkiksi oppinut, että porkkanan ja muiden juureksien kuoret voidaan friteerata ja käyttää koristeena.
Kustannusmielessä kalliimmat raaka-aineet tuovat enemmän säästöä.
– Etenkin lihasta ja kalasta pitäisi pystyä hyödyntämään kaikki osat, Kylä-Heiko muistuttaa.