Heli Laak­ko­nen / STT

Nais­joh­toi­set kas­vu­y­ri­tyk­set saa­vat vain kol­me pro­sent­tia kai­kes­ta kas­vu­y­ri­tyk­siin si­joi­te­tus­ta pää­o­mas­ta.

– Ra­hoi­tuk­ses­sa on iso vi­nou­ma, sa­noo kas­vu­y­ri­tys­ta­pah­tu­ma Slus­hin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ai­no Ber­gius STT:lle.

Tämä voi ol­la yk­si syy sil­le, mik­si eni­ten an­sio- ja pää­o­ma­tu­lo­ja saa­nei­den lis­ta on joka vuo­si mies­ten hal­lit­se­ma. Ber­giuk­sen mu­kaan ra­hoi­tus on suu­rin pul­lon­kau­la jo­kai­sel­le kas­vu­y­ri­tyk­sel­le, ja sen puu­te es­tää skaa­lau­tu­mi­sen eli lii­ke­vaih­don kas­vat­ta­mi­sen il­man ku­lu­jen kas­vua.

Nais­ten pe­rus­ta­mia yri­tyk­siä on yli­pään­sä vä­hem­män, Ber­gius ker­too. Li­säk­si tut­ki­muk­sis­sa on käy­nyt il­mi, et­tä esi­ku­vien puu­te vai­kut­taa nais­ten yrit­tä­jyy­teen kiel­tei­ses­ti. Nuo­ret epä­röi­vät yrit­tä­jyyt­tä, kos­ka roo­li­mal­le­ja ei ole.

– On tär­ke­ää ko­ros­taa mo­ni­muo­toi­suut­ta yrit­tä­jien jou­kos­sa, jot­ta eri taus­tois­ta tu­le­vat voi­vat näh­dä it­sen­sä yrit­tä­ji­nä. On nos­tet­ta­va esiin nii­tä nai­sia, jot­ka ovat on­nis­tu­neet saa­maan ra­hoi­tus­ta ja tuot­teen­sa ja pal­ve­lun­sa mark­ki­noil­le. Po­si­tii­vis­ten esi­ku­vien voi­ma on täs­sä to­del­la val­ta­va, Ber­gius sa­noo.

Po­si­tii­vi­sek­si esi­ku­vak­si Ber­gius ni­me­ää muun mu­as­sa An­nu Nie­mi­sen, joka on Up­right Pro­jec­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja. Up­right on Nie­mi­sen pe­rus­ta­ma alus­ta, jol­ta löy­tyy tie­toa yri­tys­ten net­to­vai­ku­tuk­ses­ta eli sii­tä, vai­kut­taa­ko yri­tys maa­il­maan po­si­tii­vi­ses­ti vai ne­ga­tii­vi­ses­ti.

Toi­nen Ber­giuk­sen ni­me­ä­mä esi­ku­val­li­nen yrit­tä­jä on liet­tu­a­lai­nen Mil­da Mit­ku­te, joka on ol­lut pe­rus­ta­mas­sa mo­nes­sa maas­sa suo­sit­tua verk­ko­a­lus­ta Vin­te­diä, jol­la voi myy­dä ja os­taa käy­tet­ty­jä ta­va­roi­ta.

Nais­ten mää­rän kas­vu ylim­mäs­sä tu­lop­ro­sen­tis­sa ei ole ol­lut ko­vin hur­jaa.

Näin ker­too STT:lle Val­ti­on ta­lou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen VAT­Tin eri­kois­tut­ki­ja ja Tam­pe­reen yli­o­pis­ton apu­laisp­ro­fes­so­ri Ter­hi Ra­vas­ka. Ra­vas­kan mu­kaan 1990-lu­vun alus­sa nais­ten osuus ko­va­tu­loi­sim­mis­ta oli noin 10 pro­sent­tia, kun se vii­me vuo­si­na on ol­lut noin vii­de­so­san.

– Yleen­sä tie­tys­ti aja­tel­laan, et­tä Suo­mi on tasa-ar­vo­mal­li­maa, mut­ta kun kat­so­taan ylin­tä tu­lo­huip­pua, meil­lä ei ole siel­lä mer­kit­tä­väs­ti enem­män nai­sia, Ra­vas­ka ker­too.

Ra­vas­kan mu­kaan kor­keim­mas­ta tu­lo­hui­pus­ta noin puo­let on yrit­tä­jiä ja kor­ke­an ta­son joh­ta­jia. Yrit­tä­jiä heis­tä on noin 20 pro­sent­tia. Lo­put ovat Ra­vas­kan mu­kaan muun mu­as­sa va­ral­li­suut­ta pe­ri­nei­tä ih­mi­siä.

Tois­sa vuo­den suu­ri­tu­loi­sin nai­nen An­ja Lyyr­tö oli vuo­si sit­ten jul­kais­tul­la eni­ten tie­nan­nei­den lis­tan si­jal­la 23 noin 15 mil­joo­nan eu­ron pää­o­ma­tu­loil­laan. Lis­ta kos­ki ve­ro­vuot­ta 2022. Lyyr­tö oli yk­si va­ra­o­sa­yh­tiö Koi­vu­nen Oy:n omis­ta­jis­ta. Yri­tys myy­tiin vii­me vuon­na 122 mil­joo­nal­la eu­rol­la ruot­sa­lai­sel­le au­to­va­ra­o­sien ja­ke­lu­yh­ti­öl­le Me­kol­le.

Nai­sia on yrit­tä­ji­nä mie­hiä vä­hem­män, sa­moin kuin kor­keis­sa joh­to­teh­tä­vis­sä. Ky­sy­myk­seen, mik­si nai­sia on ko­va­tu­loi­sis­sa niin vä­hän, ei ole Ra­vas­kan mu­kaan kui­ten­kaan yk­si­se­lit­teis­tä vas­taus­ta.

– Vii­me ai­koi­na tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­sa on pu­hut­tu van­hem­muu­den roo­lis­ta nais­ten ura­ke­hi­tyk­ses­sä. Tä­hän liit­ty­vä to­del­la vah­va tu­los on se, et­tä van­hem­muus vai­kut­taa nais­ten uriin, mut­ta se ei juu­ri vai­ku­ta mies­ten uriin.

Ra­vas­kan mu­kaan ei voi kui­ten­kaan olet­taa, et­tä ai­van tu­lo­hui­pul­la oli­si enem­män nai­sia, jos hoi­va­vas­tuu ja­kau­tui­si ta­sai­sem­min. Tu­lo­hui­pul­le kii­pe­ä­mi­nen liit­tyy mo­neen muu­hun­kin asi­aan kuin van­hem­muu­teen.

– Se on var­maan kui­ten­kin ihan tot­ta, et­tä jos hoi­va­vas­tuut ja­kau­tui­si­vat vä­hän ta­sai­sem­min, nais­ten ura­ke­hi­tys­sak­ko oli­si pal­jon pie­nem­pi.

Ura­ke­hi­tys­sa­kol­la Ra­vas­ka viit­taa sii­hen, et­tä per­he voi hi­das­taa nai­sen uraa ja sitä kaut­ta pie­nen­tää tu­lo­ja.

Suo­mes­sa nai­set pe­rus­ta­vat Slus­hin Ber­giuk­sen mu­kaan yri­tyk­sis­tä kol­man­nek­sen. Eu­roo­pan ta­sol­la al­le 15 pro­sent­tia kas­vu­y­ri­tyk­sis­tä on nais­ten pe­rus­ta­mia. Tämä epä­suh­ta vai­kut­taa Ber­giuk­sen mu­kaan suo­raan sii­hen, mil­lai­siin on­gel­miin löy­de­tään rat­kai­su­ja.

– Ih­mi­set läh­tö­koh­tai­ses­ti rat­ko­vat nii­tä on­gel­mia, joi­ta he it­se koh­ta­vat. Mitä mo­ni­muo­toi­sem­pi tai toi­sel­ta ka­pea-alai­sem­pi jouk­ko meil­lä on eri­lai­sia kas­vu­y­rit­tä­jiä, vai­kut­taa se myös nii­hin kaik­kiin haas­tei­siin, joi­ta me rat­kai­sem­me.

Ber­gius sa­noo, et­tä myös si­joit­ta­jien jouk­koon tar­vit­tai­siin enem­män nai­sia. Pää­o­ma­si­joit­ta­jis­ta 16 pro­sent­tia on nai­sia.

Ra­vas­ka ar­vi­oi, et­tä yrit­tä­ji­nä me­nes­ty­neet nai­set ovat saat­ta­neet pe­rus­taa yri­tyk­siä mie­his­tä poik­ke­a­vil­le toi­mi­a­loil­le, ku­ten hoi­va-alal­le. Yrit­tä­jä­nais­ten taus­tat voi­vat myös poi­ke­ta mie­his­tä.

– Yri­tys­toi­min­ta, jo­hon mie­het suun­tau­tu­vat, saat­taa ol­la sel­lais­ta, joka lyö läpi use­am­min. Mut­ta toki meil­lä on esi­merk­ke­jä sii­tä, et­tä nais­val­tai­sem­mat alat pää­se­vät tu­lo­hui­pul­le yri­tys­myyn­neil­lä.

Nor­ja­lai­sen tut­ki­muk­sen mu­kaan yri­tys­ten kult­tuu­ri voi syr­jiä äi­te­jä. Ra­vas­kan mu­kaan esi­mer­kik­si la­ki­a­lal­la ja kon­sult­tiy­ri­tyk­sis­sä odo­tet­tiin, et­tä työn­te­ki­jä on pal­jon läs­nä ja te­kee myös yli­töi­tä. STEM-aloil­la eli luon­non­tie­tei­den, tek­no­lo­gi­an, tek­nii­kan ja ma­te­ma­tii­kan aloil­la yri­tys­kult­tuu­ri oli puo­les­taan per­heys­tä­väl­li­sem­pi.

– On­ko se ni­me­no­maan niin, et­tä pi­tää teh­dä tosi pit­kää päi­vää ja tuot­taa­ko se sit­ten tu­los­ta, vai voi­ko jol­lain toi­sil­la jär­jes­te­lyil­lä sekä edis­tää su­ku­puol­ten tasa-ar­voa ja tie­tys­ti pi­tää huol­ta sii­tä, et­tä se yri­tys me­nes­tyy, Ra­vas­ka ky­syy.

Ra­vas­ka ker­too, et­tä Suo­men da­taa on käy­tet­ty kan­sain­vä­li­ses­sä tut­ki­mus­hank­kees­sa, jos­sa sel­vi­te­tään, kuin­ka pal­jon niin sa­not­tu lap­si­sak­ko se­lit­tää nais­ten ja mies­ten palk­ka­e­ros­ta sitä osuut­ta, jol­le ei ole löy­det­ty muu­ta se­li­tys­tä.

– Suo­men osal­ta vai­kut­tai­si ole­van niin, et­tä palk­ka­e­ro nais­ten ja mies­ten vä­lil­lä liit­tyy pit­käl­ti tä­hän van­hem­muu­teen liit­ty­vään lap­si­sak­koon.

Ra­vas­ka poh­tii, et­tä niin kau­an kuin oi­keus an­taa pää­tök­siä, joi­den mu­kaan nais­ta ei ole va­lit­tu jo­hon­kin työ­teh­tä­vään su­ku­puo­len­sa vuok­si, on syy­tä ol­la huo­lis­saan. Hä­nen mu­kaan­sa täl­lai­sia ta­pauk­sia on ol­lut ai­van vii­me vuo­si­na.

– On­nek­si olem­me tul­leet sii­hen pis­tee­seen, et­tä se, et­tä nais­ta ei va­li­ta jo­hon­kin tai hän ei pää­se ete­ne­mään ihan vain su­ku­puo­len vuok­si, al­kaa vä­he­ne­mään, Ra­vas­ka sa­noo.