Naiset eivät pääse kipuamaan eniten tienanneiden kärkeen – "Naiset maksavat perheen perustamisesta lapsisakon"
Heli Laakkonen / STT
Naisjohtoiset kasvuyritykset saavat vain kolme prosenttia kaikesta kasvuyrityksiin sijoitetusta pääomasta.
– Rahoituksessa on iso vinouma, sanoo kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius STT:lle.
Tämä voi olla yksi syy sille, miksi eniten ansio- ja pääomatuloja saaneiden lista on joka vuosi miesten hallitsema. Bergiuksen mukaan rahoitus on suurin pullonkaula jokaiselle kasvuyritykselle, ja sen puute estää skaalautumisen eli liikevaihdon kasvattamisen ilman kulujen kasvua.
Naisten perustamia yrityksiä on ylipäänsä vähemmän, Bergius kertoo. Lisäksi tutkimuksissa on käynyt ilmi, että esikuvien puute vaikuttaa naisten yrittäjyyteen kielteisesti. Nuoret epäröivät yrittäjyyttä, koska roolimalleja ei ole.
– On tärkeää korostaa monimuotoisuutta yrittäjien joukossa, jotta eri taustoista tulevat voivat nähdä itsensä yrittäjinä. On nostettava esiin niitä naisia, jotka ovat onnistuneet saamaan rahoitusta ja tuotteensa ja palvelunsa markkinoille. Positiivisten esikuvien voima on tässä todella valtava, Bergius sanoo.
Positiiviseksi esikuvaksi Bergius nimeää muun muassa Annu Niemisen, joka on Upright Projectin toimitusjohtaja. Upright on Niemisen perustama alusta, jolta löytyy tietoa yritysten nettovaikutuksesta eli siitä, vaikuttaako yritys maailmaan positiivisesti vai negatiivisesti.
Toinen Bergiuksen nimeämä esikuvallinen yrittäjä on liettualainen Milda Mitkute, joka on ollut perustamassa monessa maassa suosittua verkkoalusta Vintediä, jolla voi myydä ja ostaa käytettyjä tavaroita.
Naisten määrän kasvu ylimmässä tuloprosentissa ei ole ollut kovin hurjaa.
Näin kertoo STT:lle Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin erikoistutkija ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Terhi Ravaska. Ravaskan mukaan 1990-luvun alussa naisten osuus kovatuloisimmista oli noin 10 prosenttia, kun se viime vuosina on ollut noin viidesosan.
– Yleensä tietysti ajatellaan, että Suomi on tasa-arvomallimaa, mutta kun katsotaan ylintä tulohuippua, meillä ei ole siellä merkittävästi enemmän naisia, Ravaska kertoo.
Ravaskan mukaan korkeimmasta tulohuipusta noin puolet on yrittäjiä ja korkean tason johtajia. Yrittäjiä heistä on noin 20 prosenttia. Loput ovat Ravaskan mukaan muun muassa varallisuutta perineitä ihmisiä.
Toissa vuoden suurituloisin nainen Anja Lyyrtö oli vuosi sitten julkaistulla eniten tienanneiden listan sijalla 23 noin 15 miljoonan euron pääomatuloillaan. Lista koski verovuotta 2022. Lyyrtö oli yksi varaosayhtiö Koivunen Oy:n omistajista. Yritys myytiin viime vuonna 122 miljoonalla eurolla ruotsalaiselle autovaraosien jakeluyhtiölle Mekolle.
Naisia on yrittäjinä miehiä vähemmän, samoin kuin korkeissa johtotehtävissä. Kysymykseen, miksi naisia on kovatuloisissa niin vähän, ei ole Ravaskan mukaan kuitenkaan yksiselitteistä vastausta.
– Viime aikoina tutkimuskirjallisuudessa on puhuttu vanhemmuuden roolista naisten urakehityksessä. Tähän liittyvä todella vahva tulos on se, että vanhemmuus vaikuttaa naisten uriin, mutta se ei juuri vaikuta miesten uriin.
Ravaskan mukaan ei voi kuitenkaan olettaa, että aivan tulohuipulla olisi enemmän naisia, jos hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin. Tulohuipulle kiipeäminen liittyy moneen muuhunkin asiaan kuin vanhemmuuteen.
– Se on varmaan kuitenkin ihan totta, että jos hoivavastuut jakautuisivat vähän tasaisemmin, naisten urakehityssakko olisi paljon pienempi.
Urakehityssakolla Ravaska viittaa siihen, että perhe voi hidastaa naisen uraa ja sitä kautta pienentää tuloja.
Suomessa naiset perustavat Slushin Bergiuksen mukaan yrityksistä kolmanneksen. Euroopan tasolla alle 15 prosenttia kasvuyrityksistä on naisten perustamia. Tämä epäsuhta vaikuttaa Bergiuksen mukaan suoraan siihen, millaisiin ongelmiin löydetään ratkaisuja.
– Ihmiset lähtökohtaisesti ratkovat niitä ongelmia, joita he itse kohtavat. Mitä monimuotoisempi tai toiselta kapea-alaisempi joukko meillä on erilaisia kasvuyrittäjiä, vaikuttaa se myös niihin kaikkiin haasteisiin, joita me ratkaisemme.
Bergius sanoo, että myös sijoittajien joukkoon tarvittaisiin enemmän naisia. Pääomasijoittajista 16 prosenttia on naisia.
Ravaska arvioi, että yrittäjinä menestyneet naiset ovat saattaneet perustaa yrityksiä miehistä poikkeaville toimialoille, kuten hoiva-alalle. Yrittäjänaisten taustat voivat myös poiketa miehistä.
– Yritystoiminta, johon miehet suuntautuvat, saattaa olla sellaista, joka lyö läpi useammin. Mutta toki meillä on esimerkkejä siitä, että naisvaltaisemmat alat pääsevät tulohuipulle yritysmyynneillä.
Norjalaisen tutkimuksen mukaan yritysten kulttuuri voi syrjiä äitejä. Ravaskan mukaan esimerkiksi lakialalla ja konsulttiyrityksissä odotettiin, että työntekijä on paljon läsnä ja tekee myös ylitöitä. STEM-aloilla eli luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloilla yrityskulttuuri oli puolestaan perheystävällisempi.
– Onko se nimenomaan niin, että pitää tehdä tosi pitkää päivää ja tuottaako se sitten tulosta, vai voiko jollain toisilla järjestelyillä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tietysti pitää huolta siitä, että se yritys menestyy, Ravaska kysyy.
Ravaska kertoo, että Suomen dataa on käytetty kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, kuinka paljon niin sanottu lapsisakko selittää naisten ja miesten palkkaerosta sitä osuutta, jolle ei ole löydetty muuta selitystä.
– Suomen osalta vaikuttaisi olevan niin, että palkkaero naisten ja miesten välillä liittyy pitkälti tähän vanhemmuuteen liittyvään lapsisakkoon.
Ravaska pohtii, että niin kauan kuin oikeus antaa päätöksiä, joiden mukaan naista ei ole valittu johonkin työtehtävään sukupuolensa vuoksi, on syytä olla huolissaan. Hänen mukaansa tällaisia tapauksia on ollut aivan viime vuosina.
– Onneksi olemme tulleet siihen pisteeseen, että se, että naista ei valita johonkin tai hän ei pääse etenemään ihan vain sukupuolen vuoksi, alkaa vähenemään, Ravaska sanoo.
