EU:n ennallistamisasetus meni läpi ympäristöministerien kokouksessa, Suomi äänesti edelleen vastaan
Niilo Simojoki, Kaisu Suopanki / STT
EU:n ympäristöministerit ovat hyväksyneet kokouksessaan kiistellyn ennallistamisasetuksen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) äänesti esitystä vastaan. Hän viittasi puheenvuorossaan asetuksen aiheuttamien kustannusten kohdistuvan kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin.
– Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa, Mykkänen sanoo tiedotteessa.
Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä–elokuussa. Sen jälkeen unionin jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmansa.
– Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme, Mykkänen sanoo.
Itävallassa maan ympäristöministerin toiminta on aiheuttanut sisäpoliittisen kriisin. Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta.
Nehammer kertoo ilmoittaneensa EU:n puheenjohtajamaalle Belgialle, että Gewesslerin äänestyspäätös on laiton ja että Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
EU:n ennallistamisasetus menetti maaliskuussa enemmistönsä jäsenmaiden keskuudessa, kun Unkari kääntyi sen kannattajista vastustajien joukkoon ja myös Suomi asettui sitä vastustamaan aiemman pidättäytymisen sijaan. Tämän jälkeen kaavailtu EU-maiden ympäristöministerien äänestys asetuksen hyväksymisestä peruttiin.
Suomessa oppositio kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueiden enemmistö vastusti.
"Valtava voitto Euroopan luonnolle"
Ennallistamisasetuksen keskeinen tavoite on, että EU-maat toimivat luontokadon pysäyttämiseksi eli luonnon monimuotoisuuden puolesta. Vastatuuleen joutunut asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja myös kaupunkeja.
Suomen osalta luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa sekä laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille.
– Tämä lopputulos on valtava voitto Euroopan luonnolle. Ennallistamisasetus pakottaa pyörät pyörimään ja ihmisen korjaamaan luonnolle aiheuttamaansa haittaa, WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen riemuitsi tiedotteessa äänestyksen jälkeen.
– Asetuksen luontohyödyt ovat ilmeiset, mutta se tuo myös merkittäviä ilmasto-, talous- ja terveyshyötyjä, Suominen jatkoi.
Toukokuussa julkistetun Maailman luonnonsäätiön WWF:n ja kolmen muun järjestön teettämän kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa asetuksen hyväksymistä. Suomalaisista asetusta kannatti 70 prosenttia vastaajista.
Kysely toteutettiin Suomessa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 6 200:aa ihmistä.