Äänestysaktiivisuus voi nousta näissä EU-vaaleissa, arvioi professori – todennäköisesti Suomi jäisi silti EU:n keskiarvosta
Eetu Halonen / STT
Suomalaiset saattavat olla näissä EU-vaaleissa aavistuksen aktiivisempia äänestäjiä kuin edellisissä EU-vaaleissa. Näin arvioi valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta STT:lle.
Hänen mukaansa tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestysprosentti tulisi nousemaan hieman vuoden 2019 vaaleista, jolloin se oli Suomessa vajaat 43 prosenttia. Von Schoultz arvioi, että tänä vuonna äänestysprosentti voisi nousta noin 45:n tietämille.
Runsaat miljoona suomalaista äänesti ennakkoon tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä. Määrä kasvoi reilulla 180 000:lla vuoden 2019 vaalien ennakkoäänestyksestä.
Ennakkoäänestysprosentti oli keskiviikkona tarkentuneiden tietojen mukaan 25,4. Osuus kuvaa äänestäneiden määrää kaikista äänioikeutetuista.
Von Schoultzin mukaan vuoden 2019 jälkeen Suomessa pidetyissä vaaleissa on nähty, että yli puolet kaikista äänestäneistä on antanut äänensä ennakkoon. Näin on käynyt niin kunnallisvaaleissa, aluevaaleissa, eduskuntavaaleissa kuin presidentinvaaleissakin.
– Äänestystrendissä on nähtävissä selvä muutos koronapandemian jälkeen. Pandemian aikana ja sen jälkeen aiempaa suurempi osuus äänestäjistä on äänestänyt ennakkoon, von Schoultz sanoo.
Vielä vuoden 2019 EU-vaaleissa ennakkoon äänesti juuri ja juuri alle puolet kaikista äänestäjistä. Vuonna 2014 osuus oli vielä matalampi, noin 42 prosenttia.
Von Schoultzin mukaan suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä on siis havaittu selkeä muutos. Kukaan ei tietysti pysty sanomaan etukäteen, saako trendi jatkoa myös näissä vaaleissa.
Jos kuitenkin oletetaan, että suomalaiset äänestäisivät nyt samaan tapaan kuin viimeisimmissä vaaleissa, se tarkoittaisi, että yli puolet kaikista EU-vaalien äänistä olisi jo annettu.
– Jos oletamme, että suomalaiset käyttäytyvät nyt samoin kuin viime aluevaaleissa tai eduskuntavaaleissa, ja teemme sen pohjalta hyvin maltillisen laskelman, lopullinen äänestysprosentti tulisi olemaan noin 45, von Schoultz sanoo.
– Jos taas oletamme, että ihmiset käyttäytyvät samalla tavalla kuin vuoden 2019 EU-vaaleissa, äänestysprosentti tulisi kohoamaan jopa lähelle 50:tä. Se olisi jo hyvin merkittävä nousu.
Suomalaisten äänestysinto europarlamenttivaaleissa on ollut varovaisessa nousussa vuoden 2009 vaalien jälkeen. Tuolloin äänestysprosentti oli 40,3, joten kymmenessä vuodessa aktiivisuus on nytkähtänyt eteenpäin reilulla kahdella prosenttiyksiköllä.
Von Schoultz ei pidä tätä vielä mitenkään vahvana signaalina, mutta kyllä muutos todennäköisesti jostain kertoo.
– Suomalaiset tuntuvat olevan ainakin hieman kiinnostuneempia EU-vaaleista, ja vähän useampi ihminen näyttäisi pitävän vaaleja tärkeinä, hän pohtii.
– Äänestysprosentti on silti edelleen matala, kun se on alle puolet äänioikeutetuista. Kaikista vaaleista suomalaiset äänestävät edelleen kaikkein vähiten EU-vaaleissa.
Suomen äänestysprosentti alittaa myös EU-maiden keskiarvon, joka oli viime vaaleissa noin 50 prosenttia. EU:n keskiarvo nousi tuolloin merkittävästi vuoden 2014 vaaleista, jolloin se oli 42,6 prosenttia.
Von Schoultz tosin muistuttaa, että joissain maissa, kuten Belgiassa, äänestäminen on pakollista. Tämä hilaa keskiarvoa ylös.
Jotkut asiantuntijat ovat arvelleet, että EU:n keskimääräinen äänestysprosentti saattaisi jälleen kohota näissä vaaleissa. Syyksi on esitetty oikeistopopulististen puolueiden nousua, von Schoultz kertoo.
– Nämä puolueet ovat hyvin positiivisessa nosteessa ympäri Eurooppaa. Tämä saattaa aktivoida näiden puolueiden äänestäjiä, jotka eivät tavallisesti ole kovin kiinnostuneita EU-vaaleista.
