Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Lu­kon ta­voi­te oli pe­la­ta fi­naa­lis­sa. Sii­hen oli kaik­ki mah­dol­li­suu­det: huip­pu­laa­du­kas ma­te­ri­aa­li, jota vie­lä vah­vis­tet­tiin kol­mel­la han­kin­nal­la. Kaik­ki ym­mär­si­vät, et­tä kol­man­nek­si maa­li­vah­dik­si piti hank­kia Joni Or­tio, kos­ka Ant­ti Raan­nan pe­laa­mi­nen oli epä­var­maa. Puo­lus­ta­ja De­rek Dasch­ken ja Con­nor For­din hank­ki­mi­nen ai­heut­ti kan­nat­ta­jis­sa ih­me­tys­tä.

Kan­nat­ta­jat oli­si­vat ha­lun­neet, et­tä run­ko­sar­jas­sa hy­vin pe­lan­neet nuo­ret Art­tu Vä­li­lä, Leo Tuu­va ja At­te Joki oli­si­vat saa­neet mah­dol­li­suu­den. Kol­mik­ko ei esiin­ty­nyt yh­des­sä­kään pu­do­tus­pe­lis­sä.

Kun Luk­ko sit­ten kyyk­kä­si kä­sit­tä­mäl­lä ta­val­la, niin kat­seet koh­dis­tu­vat pää­val­men­ta­ja Tomi Läm­sään. Luk­ko oli hen­ge­tön, jopa pe­lo­kas ja sel­lai­set run­ko­sar­jas­sa lois­ta­neet pe­li­mie­het kuin Mi­ka­el Ruo­ho­maa (–6) ja Alex Be­au­ca­ge (–5) va­el­te­li­vat var­jo­jen mail­la.

Pe­laa­jil­la on oma vas­tuun­sa, mut­ta he vas­taa­vat val­men­ta­jal­le, val­men­ta­ja vas­taa seu­ran joh­dol­le ja seu­ran joh­to ylei­söl­le ja yh­teis­työ­kump­pa­neil­le.

Luk­ko-or­ga­ni­saa­ti­on on kä­si­tel­tä­vä mo­net asi­at ja teh­tä­vä joh­to­pää­tök­set: kuka päät­ti Läm­sän kah­den vuo­den jat­kos­ta vii­me ke­sä­nä? Ke­nen piik­kiin me­nee kol­men ja eten­kin kah­den ul­ko­maa­lai­sen han­kin­ta run­ko­sar­jan lo­pul­la.

Hel­poin­ta on ha­kea syyl­li­nen pe­lil­li­seen flop­piin. Tu­lok­ses­ta vas­taa ta­san tark­kaan yk­si hen­ki­lö, pää­val­men­ta­ja. Hyvä ei hei­lu, jos men­nään Läm­sän ta­val­la: Pins­si rin­taan ja eteen­päin! Kyse on ni­mit­täin isois­ta asi­ois­ta, isom­mas­ta kuin äk­kiä pää­tel­len voi­si aja­tel­la.

Jos Luk­ko oli­si men­nyt HPK-sar­jas­ta jat­koon ja pe­lan­nut esi­mer­kik­si kol­me ko­ti­pe­liä, oli­si kas­saan ki­lah­ta­nut yli 400 000 eu­roa. Täs­tä eteen­päin sum­ma oli­si vain kas­va­nut. Kun las­ke­taan kol­men pe­laa­jan han­kin­ta lop­pu­suo­ral­la, nou­se­vat me­ne­tyk­set yli puo­leen mil­joo­naan eu­roon.

Se on iso raha, kun muis­te­taan, et­tä vii­me vuon­na Luk­ko Oy tuot­ti tap­pi­o­ta kol­mi­sen mil­joo­naa eu­roa. Tu­lee­ko kol­me mil­joo­naa tap­pi­o­ta myös ku­lu­va­na vuon­na, ja sen pääl­le tuo puo­li mil­joo­naa? To­den­nä­köi­ses­ti.

Vii­me vuon­na Luk­ko pe­la­si prons­sis­ta ja sai pla­yoff-po­tis­ta 11 pro­sent­tia. Nyt yh­dek­säs saa vii­si pro­sent­tia. Ra­has­sa sum­ma oli vii­me vuon­na 60 000 eu­roa. Nel­jäs sija toi Lu­kol­le run­saat sa­ta­tu­hat­ta eu­roa.

Luk­ko on pa­has­sa vä­li­kä­des­sä pää­val­men­ta­jan­sa suh­teet. On­gel­ma on kak­si­suun­tai­nen: pot­kui­hin ei oli­si ta­lou­del­li­ses­ti va­raa (kah­den vuo­den so­pi­mus so­tu­ku­lui­neen noin 250 000 eu­roa kau­si) Pak­ko mak­saa, jos so­pi­muk­seen pie­nem­mäs­tä sum­mas­ta ei pääs­tä.

Yh­teis­työ­kump­pa­nien luot­to me­nes­tyk­seen Läm­sän joh­dol­la ei luo­te­ta. Vie­lä pa­hem­pi on kan­nat­ta­jien ja suu­ren ylei­sön re­ak­tio: Vain Läm­sän pot­kut voi edes jo­ten­kin pa­laut­taa hei­dän luot­ta­muk­sen­sa jouk­ku­ee­seen.

Jos Läm­sä jää, on sil­lä pit­kät seu­rauk­set. Se nä­kyy niin kau­si­kort­tien myyn­nis­sä, kuin yh­teis­kump­pa­nien in­non hii­pu­mi­ses­sa.

Lu­kon or­ga­ni­saa­tio tar­vit­see sy­vä­a­na­lyy­sin syis­tä ja seu­rauk­sis­ta ja teh­dä us­kot­ta­vat joh­to­pää­tök­set nii­den poh­jal­ta. Kyse ei ole mis­tään pik­ku­fik­sauk­sis­ta: mikä on seu­ran toi­min­nal­li­nen stra­te­gia, mikä pe­lil­li­nen iden­ti­teet­ti, mi­ten pa­laut­taa kol­hiin­tu­nut ima­go ja mi­ten seu­ra jat­kos­sa huo­leh­tii sii­tä, et­tä lah­jak­kaim­mat nuo­ret aje­taan si­sään lii­ga­jouk­ku­ee­seen?

Lu­kol­la on huo­not läh­tö­koh­dat syk­syyn, kun su­per­kau­si al­kaa. Pe­laa­ja­bud­jet­tia on lä­hes pak­ko ve­nyt­tää, vaik­ka isot tap­pi­ot ovat nis­kas­sa, kos­ka kil­pai­lu pe­laa­jis­ta ko­ve­nee. Jat­kos­sa tuo vie­lä ta­lou­del­li­sia haas­tei­ta se, et­tä hal­liu­u­dis­tus nos­taa Lu­kon ku­lu­ja sa­doil­la tu­han­sil­la vuo­des­sa seu­raa­vien vuo­sien ai­ka­na.

Lu­kon pe­las­tus löy­tyy kon­ser­nis­ta, jol­la on va­raa kui­ta­ta ope­ra­tii­vi­sen joh­don epä­on­nis­tu­mi­set. Jos­sain vai­hees­sa tule kon­ser­nin­kin raja vas­taan.