Suo­men jul­ki­nen vel­ka lä­hen­te­lee jo 90 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja uh­kaa lä­hi­vuo­si­na vain kas­vaa. Hal­li­tuk­ses­sa on in­to­hi­mo­ja saa­da toi­men­pi­teil­lä, joi­ta voi­daan myös kik­kai­luk­si kut­sua, jul­ki­sen ve­lan mää­rää sie­det­tä­väm­mäk­si.

Jo ai­em­min hal­li­tus ot­ti val­ti­on elä­ke­ra­has­tos­ta mil­jar­din ver­ran ali­jää­män kat­ta­mi­seen.

Nyt on he­rän­nyt in­to­hi­mo­ja saa­da jul­ki­ses­ta ve­las­ta pois so­si­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­not kor­ko­tu­ki­lai­no­ja. Se voi­si pe­rus­suo­ma­lai­sen mu­kaan on­nis­tua, jos esi­mer­kik­si asu­mi­soi­keu­sa­sun­noil­ta pois­tet­tai­siin va­ral­li­suus­ra­jat.

Nel­jä vuot­ta sit­ten kor­ko­tu­ki­lai­nat lii­tet­tiin osak­si jul­kis­ta vel­kaa.

Kyse ei ole pie­nes­tä asi­as­ta. Val­ti­on lai­na- ja ta­kaus­vas­tuut ovat asu­mi­soi­keu­sa­sun­nois­ta kuu­si mil­jar­dia eu­roa. Jos täl­lai­nen sum­ma pois­tui­si jul­ki­ses­ta ve­las­ta, pai­nui­si jul­ki­sen ve­lan mää­rä noin kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen.

Kun so­si­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lai­nat ja va­kuu­det siir­ret­tiin jul­ki­sek­si ve­lak­si, kyse oli Ti­las­to­kes­kuk­sen ja Eu­ros­ta­tin tul­kin­nas­ta.

Esi­mer­kik­si va­sem­mis­to­lii­ton eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko Li An­ders­son pää­tyi sa­mal­la kan­nal­le kuin pe­ru­suo­ma­lai­set nyt. Hä­nen mu­kaan­sa esi­mer­kik­si Hol­lan­nis­sa on pää­dyt­ty vas­taa­vien kor­ko­tu­ki­lai­no­jen tul­kin­taan niin, et­tä ne tu­li­si pois­taa jul­ki­ses­ta ve­las­ta.

Pää­hal­li­tus­puo­lue ko­koo­mus ei ole in­nos­tu­nut täl­lai­ses­ta kik­kai­lus­ta. Syy­kin on sel­vä. Puo­lue ha­lu­aa, et­tä kik­kai­lun si­jaan pi­täi­si kes­kit­tyä ra­ken­teel­li­seen on­gel­maan eli sii­hen, mi­ten jul­ki­sen ta­lou­den ali­jää­mää ky­e­tään ku­ro­maan pit­kä­jän­tei­ses­ti um­peen.

Tätä var­ten on nyt laa­dit­tu niin sa­not­tu vel­ka­jar­ru, jo­hon ovat si­tou­tu­neet kaik­ki muut edus­kun­ta­puo­lu­eet, mut­ta ei va­sem­mis­to­liit­to. Se­kin ha­lu­aa osal­lis­tua ve­lan ku­riin saat­ta­mi­seen, mut­ta sa­mas­sa tah­dis­sa kuin EU vel­voit­taa. Suo­men tah­ti on kun­ni­an­hi­moi­sem­pi.

Yli vaa­li­kau­sien me­ne­vä oh­jel­ma ulot­tuu jopa yli vuo­si­kym­men­ten. Ta­vi­o­te vel­ka­suh­teen tait­ta­mi­ses­ta 40 pro­sent­tiin brut­to­kan­san­tuot­tees­ta yl­tää 2040-lu­vul­le as­ti.

Suo­men vel­kaan­tu­mi­nen on al­ka­nut jo va­jaat 20 vuot­ta sit­ten eli fi­nans­sik­rii­sis­tä. Kaik­ki puo­lu­eet ovat ol­leet hal­li­tuk­sis­sa, jot­ka ovat an­ta­neet vel­kaan­tu­mi­sen jat­kua, Lii­ke Nyt -puo­lu­et­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta.

Pa­hin­ta on se, et­tä vel­kaan­tu­mi­nen suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vain pa­he­nee. Osa joh­tuu omis­ta po­liit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, mut­ta mer­kit­tä­vä osa tu­lee ikä­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta ja ul­koi­sis­ta sho­keis­ta, ku­ten pan­de­mi­as­ta ja so­dis­ta, joi­hin Suo­mel­la ei ole vai­ku­tus­ta.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja