Uusi-Kilponen: Ihan kuin seurajohtajat eivät osaisi laskea
Suomen suosituin palloilusarja, jääkiekon SM-liiga alkoi eilen suuren mediahuomion saattelemana. Paljon puhutaan, että SM-liiga on Suomessa ainoa täysammattilaissarja, jossa bisnestä hoidetaan kuin liikeyritystä. Ihmetystä herättää etenkin niin sanottujen suurseurojen touhu. Vielä edelliskauden alla nämä seurat puuhasivat omaa 10 joukkueen sarjaa. Niiden mielestä SaiPan, HPK:n, KooKoon ja Sportin kaltaiset seurat ovat kehityksen tiellä. Pitää tehdä parempaa bisnestä ja nostaa pelaamisen tasoa.
No, mitä onkaan tapahtunut. Yksi suurista, TPS, konttasi viime kaudella itsensä ulos 12 joukkueen pudotuspeleistä ja teki siinä sivussa 1,4 miljoonan euron tappion. Vähän sama oli tahti HIFK:lla. Playoffeista ulos heti kärkeen ja tappiollinen tilikausi. Molempien suurseurojen pelaajabudjetin loppusumma alkoi kolmosella. Tappara alle miljoona miinusta ja Ilveksellä yli miljoonan. Tapparaa voi kehua mestaruudesta ja pitkästä menestyksestä, mutta bisneksen teko sujuu kehnosti. Kun vielä katselee JyPin 1,3 miljoonan euron ja Kiekko-Espoon 0,8 miljoonan miinusta, niin väkisinkin tulee mieleen, että osataanko laskea tai sumentaako kiekkokiihko silmät. Ei voi olla niin, että mestaruuden voittanut Tappara laskee menonsa lähes miljoonalla pieleen.
Surkuhupaisinta on Espoossa. Joukkue nostaa pelaajabudjettiaan miljoonalla, vaikka saman verran on tullut keskimäärin kausitasolla takkiin.
Lappeenrannassa, Porissa, Kouvolassa ja Kuopiossa tehdään nöyrästi töitä realismi ohjenuorana. Superkausikaan ei ole nostanut jalkoja irti toimiston lattiasta.
Oma tekeminen, tarkka talous ja työmoraali kantavat. Eivät ne suuret puheet ja voivottelu siitä, miten pitäisi kyetä ostamaan kalliimpia pelaajia ja kilpailemaan Ruotsin sekä Keski-Euroopan sarjojen kanssa parhaista tähdistä.
Tähdilläkö bisnes hoidetaan kuntoon? Halvemmaksi tulisi palkata seurajohtoon laskutaitoinen ekonomi, joka katselee enemmän tilitapahtumia kuin sarjataulukkoa.
Lukosta on paha sanoa mitään. Sen koko toimintaeriaate on erilainen. Seura ottaa tietoisesti takkiin, koska se haluaa tarjota seudun ihmisille jääkiekkoviihdettä suoraan huipulta. Kalastajakylä on kuin gallialaiskylä. Supervoima ei kuitenkaan tule taikajuomasta, vaan konsernin kukkarosta.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


