Maa­rit Kaut­to

Ruot­sin­kie­li­seen Il­lust­re­radt Björ­ne­borg -te­ok­seen on mer­kit­ty pai­no­paik­ka ja vuo­si: Hel­sing­fors, J.C. Frenc­kell & son 1889, mut­ta te­ki­jäs­tä ei ole mi­tään tie­to­ja. Kir­jan kan­si on yk­sin­ker­tai­sen kau­nis ja si­vut ovat pak­sua pah­via. Si­vuil­la on yri­tys­ten mai­nok­sia, enim­mäk­seen Po­ris­ta, mut­ta myös muu­al­ta. Mus­ta­val­koi­sis­ta, van­hois­ta va­lo­ku­vis­ta suu­rin osa on Po­ris­ta, mut­ta yl­lät­tä­en löy­tyy myös joku kuva Fors­sas­ta, Vaa­sas­ta ja Tam­pe­reel­ta.

Kuka te­ok­sen on teet­tä­nyt ja kus­tan­ta­nut ja mik­si? Mikä tar­koi­tus täl­lai­sel­la pel­käs­tään yri­tys­ten mai­nok­sia ja kau­pun­ki­ku­via si­säl­tä­väl­lä te­ok­sel­la on ol­lut?

– Mel­koi­nen mys­tee­ri, jos­ta eh­dot­to­mas­ti ha­lu­ai­sin tie­tää li­sää, Ar­to Pih­la­ja­mä­ki to­te­aa.

Pih­la­ja­mä­ki sai erää­nä päi­vä­nä soi­ton Kaup­pa­hal­lin Di­va­rin yrit­tä­jäl­tä Mark­ku Grön­lun­dil­ta, joka pa­pe­ri-Mark­ku­na­kin tun­ne­taan.

– Meil­lä on Mar­kun kans­sa kes­ki­näi­nen avu­nan­to- ja yh­teis­työ­so­pi­mus. Mark­ku muis­taa mi­nua, jos hä­nen liik­kee­seen­sä tu­lee mie­len­kiin­toi­sia Pori-ai­hei­sia kir­jo­ja ja minä puo­les­ta­ni Mark­kua, jos omil­la et­sin­tä­ret­kil­lä­ni tör­mään jo­hon­kin sel­lai­seen, mikä so­pi­si di­va­riin myy­tä­väk­si.

– Mark­ku siis soit­ti ja sa­noi, et­tä hä­nel­lä on nyt eh­kä har­vi­nai­nen kir­ja. ”Tul ny sää­ki kat­too sitä”, kävi kut­su. Niin­pä me­nin, en­kä to­si­aan ol­lut mi­nä­kään vas­taa­van­lais­ta te­os­ta en­nen näh­nyt. Pää­sim­me so­pi­muk­seen ja sain os­tet­tua kir­jan ko­ko­el­mii­ni ase­ve­li­hin­taan, Ar­to hy­myi­lee ja jat­kaa:

– Mar­kul­le teos tuli po­ri­lai­sen kuo­lin­pe­sän yli 2000 kir­jan ko­ko­el­man mu­ka­na.

Ar­to Pih­la­ja­mä­ki ryh­tyi sel­vit­tä­mään va­lo­ku­va­te­ok­sen­sa vai­hei­ta ja sitä, on­ko kir­ja har­vi­nai­nen en­sin­kään.

– Ai­van en­sim­mäi­sek­si kat­soin Fin­na.fi:stä, mut­ta siel­tä ei löy­ty­nyt mi­tään tie­toa.

Fin­na.fi on kult­tuu­ri­pe­rin­töön liit­ty­vä ha­ku­pal­ve­lu, jos­ta voi et­siä ai­neis­to­ja ar­kis­toil­ta, kir­jas­toil­ta, mu­se­oil­ta ja muil­ta toi­mi­joil­ta.

– Kun Fin­nas­sa ei tär­pän­nyt, soi­tin Kan­sal­lis­kir­jas­toon. Siel­tä ys­tä­väl­li­nen nai­nen to­te­si, et­tä heil­lä on kaik­ki Suo­men kir­jat, jo­ten kyl­lä var­mas­ti löy­tyy tä­mä­kin. Mut­ta ei löy­ty­nyt. Sain pyyn­nön lä­het­tää säh­kö­pos­til­la kir­jas­ta ku­via ja he lu­pa­si­vat et­siä vie­lä tar­kem­min pien­pai­nan­tei­den ar­kis­tos­taan. Siel­tä­kään ei tätä te­os­ta löy­ty­nyt, jo­ten sain vas­tauk­sen, et­tä kir­ja lie­nee har­vi­nai­nen, Ar­to ker­too.

Te­ko­ä­lyn mu­kaan Po­ria kä­sit­te­le­vät ruot­sin­kie­li­set ku­va­te­ok­set suun­nat­tiin pää­a­si­as­sa pai­kal­li­sel­le si­vis­ty­neis­töl­le ja por­va­ris­tol­le. Kos­ka le­vik­ki oli ra­jat­tu ja maan­tie­teel­li­ses­ti kes­kit­ty­nyt, te­ok­sia on säi­ly­nyt ny­ky­päi­vään as­ti vain mur­to-osa al­ku­pe­räi­ses­tä pai­nok­ses­ta. Mo­net kap­pa­leet ovat tu­hou­tu­neet vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na tu­li­pa­lois­sa tai pois­tet­tu van­hoi­na, tar­peet­to­mi­na kir­joi­na en­nen kuin nii­den his­to­ri­al­li­nen ar­vo ym­mär­ret­tiin.

Il­lust­re­radt Björ­ne­bor­gin kal­tais­ta te­os­ta liik­kuu va­pail­la mark­ki­noil­la ää­rim­mäi­sen har­voin. Se ei kuu­lu ta­va­no­mai­ses­ti di­va­rien va­li­koi­miin, vaan pää­tyy myyn­tiin lä­hes poik­keuk­set­ta vain eri­kois­huu­to­kaup­poi­hin. Kos­ka ky­sees­sä on yli 130 vuot­ta van­ha ku­va­te­os, yk­si­lön kun­to vai­kut­taa dra­maat­ti­ses­ti sen ar­voon.

Valokuvateoksen kansi on yksinkertaisen kaunis.

Ar­to Pih­la­jä­mä­en teos on säi­ly­nyt var­sin hy­vä­kun­toi­se­na. Kir­jas­ta löy­tyy muun mu­as­sa kuva Po­rin raa­ti­huo­nees­ta il­man tor­nia.

– Raa­ti­huo­neen pui­nen tor­ni tu­hou­tui Po­rin pa­los­sa 1852. Uu­si, ny­kyi­nen tor­ni ra­ken­net­tiin 1891 eli kak­si vuot­ta sen jäl­keen kun Il­lust­re­radt Björ­ne­borg -teos on pai­net­tu.

Kir­jas­ta löy­tyy ku­vat myös Po­rin te­at­te­ri­ta­los­ta ja jo­ki­ran­nas­ta. Erääs­sä ku­vas­sa on An­tin­ka­tua ja ra­ken­nus, jos­sa si­jait­si sii­hen ai­kaan muun mu­as­sa Nordg­ren & co – lai­vain va­rus­tus­kaup­pa, ”Ko­lo­ni­al-, Ma­nu­fak­tur- och Jern-va­ror – Pri­sen mo­de­ra­ta”, sa­no­taan mai­nok­ses­sa.

Ar­to ai­koo säi­lyt­tää kir­jan osa­na Pori-ko­ko­el­maan­sa.

– Jos jol­lain on tie­toa tai aa­vis­tus sii­tä, mitä var­ten kir­ja oli­si ai­koi­naan pai­net­tu, oli­sin kii­tol­li­nen pie­nis­tä­kin tie­don mu­ru­sis­ta. Tai jos jol­la­kin sat­tuu ole­maan sa­man­lai­nen kir­ja hyl­lys­sään, vaik­ka en us­ko, et­tä näi­tä ko­vin mon­taa löy­tyy. 40-vuo­ti­sen ke­räi­li­jä­u­ra­ni ai­ka­na mi­nul­la ei vie­lä ole ol­lut Pori-kir­jaa, jota ei löy­tyi­si jol­tain toi­sel­ta­kin, jos­pa tämä oli­si sel­lai­nen, Ar­to miet­tii.