Pakken Kiekkokulma: Vain kuusi SM-liigan seuraa teki positiivisen tuloksen, Ässille eniten voittoa ja Lukolle tappiota
Jääkiekon SM-liigaseurojen taloustiedoista paljastuu kiinnostavia asioita. Jokainen suurseuraksi luokiteltu teki tappiota, kun taas keskisuuren ja pienen budjetin seurat tekivät tulosta.
On jotain perin outoa, että mestaruuden voittaneen Tapparan taustayhtiö Tamhockey teki yli 800 000 euron tappion viime tilikaudella. Tapparan pelejä seurasi eniten yleisöä, noin 8 000 kotiottelua kohden. Seura voitti mestaruuden ja kuittasi playoff-potista 23 prosenttia. Lisäksi Tappara sai jokaisesta semifinaalin ja finaalin kotipelistä 20 prosenttia lipputuloista kulujen kattamiseen. Tapparassa surkea tulos vieritettiin muun muassa sen syyksi, että semifinaalien ja finaalien pelaaminen tuotti sille tappiota, koska kulut ottelutapahtumista olivat niin suuret. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että seura pelaa liian kalliissa areenassa tuottoihin nähden.
Suurista areenakuluista kertoo myös Ilveksen lähes 1,2 miljoonan euron tappio. Ilveksen kotiotteluissa kävi keskimäärin yli 7 000 katsojaa ottelua kohden.
Tampere on isojen kysymysten edessä. Jäämaksuja ja ravintolavuokria ei voi alentaa, koska Nokia Areenan talous on kuralla. 80 miljoonan velkaa ei pystytä lyhentämään. Kaupunki muutti jo 25 miljoonan euron lainaosuuden pääomasijoitukseksi yhtiöön.
Tilannetta ei ratkaisevasti muuta se, että alkaneella kaudella seurat saavat pitää kaikki lipputulonsa. Kun tamperelaisten jatkoksi listataan TPS, miinusta 1,4 miljoonaa, JyP 1,3 miljoonaa, HIFK, 0,2 miljoonaa, Kärpät 1,5 miljoonaa, Kiekko-Espoo 0,8 miljoonaa, niin ihmettelyä riittää.
Jokeritkin teki mestiskaudella tappiota 0,6 miljoonaa, vaikka yleisökeskiarvo kotipeleissä oli yli 5 000!
Kun tamperelaisseurat rypevät jättitappioissa ja valittavat epäreilua rahan jakoa, niin viime kaudella prossia ja edelliskaudella hopeaa voittanut SaiPa teki voittoa lähes miljoona euroa kahden viime kauden aikana. KalPakin ylsi kahden kauden aikana yli 0,8 miljoonan euron voittoon!
Viime kauden finalisti KooKoo ei vielä tuloksiaan julkistanut. Ennakkoarvioiden mukaan tulos on tuhdisti plussalla.
Näille seuroille finaalipottien jako ei tuntunut olevan minkäänlainen ongelma.
Porin Ässät teki viime kaudella yli 900 000 euron tuloksen. HPK ja Sportkin pääsivät plussalle. Miten porilaiset tuon tempun tekivät? Tuloksiin nähden halpa joukkue, yleisön vankka tuki (yli 4 600 kotipeliä kohden) ja pienet muut kulut. Vähän sama resepti oli kaikilla tulosta tehneillä seuroilla. Pelaajabudjetit olivat 2–2,5 miljoonaa euroa.
Rauman Lukko on omassa kategoriassaan monella tavalla. Tilikausikin on kalenterivuosi muista seuroista poiketen. Lukko tekee säännöllisesti tappiota. Viime vuosina lähes kolme miljoonaa per kausi. Konserniavulla kuitataan miinus.
Rauma on ylivoimaisesti pienin SM-liigan paikkakunta. Ilman tällaista järjestelyä ei kaupungissa pelattaisi huippukiekkoa. Kaiken lisäksi Lukon rahoitus on sen oman konsernin käsissä, ei yksittäisten rahamiesten. Rakenne on nerokas. Muilla seuroilla on vastaavaan vakavaraisuuteen valovuosien matka.
Pauli Uusi-Kilponen
Lehdistöneuvos, Eurajoki


