STT:n hätäapu kertoo median tilasta
Suomen perinteinen uutistoimisto STT on jo pitkään riutunut, koska lehtitalot ovat vähentäneet tai luopuneet kokonaan yhtiön tarjonnasta. Jopa STT:n toiminnan loppumisesta kokonaan kuiskitaan. Nyt liikenne- ja viestintäministeriö myöntää uutistoimistolle miljoonan euron tuen. Tätä ennen yhtiö ehti ilmoittaa 13 henkilön vähennyksestä. Lisäksi osa toimittajista ryhtyy tekemään lyhennettyä päivää ja avustajaverkostoa leikataan.
STT talouden tiukkuus kertoo selkeää kieltään siitä, miten lehtitaloilla Suomessa menee. Paperilehden levikki laskee, eivätkä digipuolen tulot korvaa menetystä kuin osittain. Voittajia ovat valtakunnalliset julkaisut, joilla on resursseja panostaa digitarjontaan. Toki niidenkin kulta-aika on jo kaukana takana. Selviytymistaistelussa ne kuitenkin ovat voittajia. Osaltaan STT:n kuihtuminen johtuu myös alan keskittymisestä kahteen suureen eli Sanoma Media Finlandiin ja Keskisuomalaiseen sekä muutaman pienempään, jotka sinnittelevät suurten puristuksessa. Keskittäminen tietää sisältöjen kierrättämistä. Esimerkiksi olympiakisojen aikaan sama kiekkokolumni ja muut jutut julkaistiin lähes kaikissa konsernin lehdissä. Uutisten jakaminenkin on arkipäivää. Esimerkiksi Sanoman kierrättää valtakunnan- ja ulkomaan uutisia maakuntalehtiin, jolloin STT:n kaltaisen uutistoimiston palvelujen tarve vähenee. Sanoma on vähentänyt merkittävästi STT:n käyttöä ja uhkaa lopettavansa sen kokonaan, vaikka on uutistoimiston suurin omistaja. Keskittämisellä on niin suuri taloudellinen etu, että STT joutaa sen vuoksi mennä.
Sanomalehdet saavat tulonsa tilausmaksuista ja mainostuloista. Viime vuonna sanomalehtien printtijulkaisujen mainostulot putosivat 8,5 prosenttia. Tilausmaksujen laskua hidasti digitilausten kasvu. Huoli suomalaisen median tulevaisuudesta ei ole huolta vain taloudesta ja työpaikoista. Kyse on yhtä paljon siitä, että suomalaiset saavat faktoihin perustuvia sisältöjä ja luoda niiden pohjalta käsitystä siitä, mitä tapahtuu meillä ja muualla.


